Laawol oksidaasiyoŋ glioksal e asid oksalik
Glyoxal ina jogii ustaare tiiɗnde, ko ɗum waɗi ina waawi oksideede e yaawre haa wonta asid oksalik e les golle asid nitriik oksidaaji tiiɗɗi. Sabu geɗe bayɗe no : jokkere enɗam, coggu, e karallaagal, ngalɗoo laawol ina jogii ŋakkeende to bannge njulaagu, tee ngal waɗaaka e nder gollorɗe.
Yanti heen, ina woodi laabi sintetik goɗɗi ngam asid oksalik :
(1) Laawol peewnugol gaas karbonik : Gaas karbonik ina ustoo ko adii fof haa hakkundeejo
CO2
caggal ɗuum waylee e geɗe goɗɗe gonɗe e nguurndam. Asid oksalik heɓetee ko e ɓuuɓnude mbaydiiji gaas karbonik ceertuɗi e laabi elektoro-kimikaaji e γ-rays, lewru, walla lampaaji merkiir toowɗi.
(2) Laawol ɓuuɓnugol alkali kuutortoongol geɗe keewɗe sellulose : Jillondiral geɗe keewɗe sellulose (ko wayi no leɗɗe ɓuuɓɗe, ƴiye ekn) e alkali tiiɗɗo mo alaa ko woni e mum, ina ɓuuɓnee e 513–558 K ngam heɓde ko ɓuri 50% oksalaat. Kiristaal oksalaat oo ina ɓuuɓnee e kiristaal, caggal ɗuum asid sulfurik huutoree ngam heɓde asid oksalaat timmuɗo oo. Ndee feere ina jogii feere saɗtunde ngam feewnude asid oksalik, kono mbayliigu nguu ina famɗi (ina famɗi 35%), njaru alkali ina heewi, tee pollugol weeyo ina tiiɗi.
(3) Laawol peewnugol kuuraa : Peewniraa ko e pecce ceertuɗe ngam waɗde geɗe. Yeru, asid oksalik ina heɓee e ɓuuɓri gonndi e mbaydiiji Sphagnum e Polytrichum rewrude e oksidaasiyoŋ asid nitriik. Reaksiyoŋ oo waɗata ko e 343 K fotde waktuuji 8–9, tawa ina heɓa haa 95%. So tawii geɗe mbaylaandi ko wayi no tarde kuuraa huutoraama ngam feewnude asid oksalik, njuuteendi ndii kadi ina yettoo 51%.

Koolaaɗo kuuɓal kemikal Shandong Pulisi – karallo ko faati e asid oksalik (asid etanediyoik).