Soda ina gasa tawa ko huunde ɓurnde waawde huutoreede e nder lowre maa. Anndiraama kadi bikarbonaat sodium, bikarbonaat ko huunde alkali, so jillondiraama e asid (hono vinegar, njuumri limoŋ, walla ɓuuɓri), ina waɗa ɓuuɓri tokosiri gaas karbonik, moƴƴiri ngam ɓuuɓnude muffins, mburuuji, e cookiiji ngam waɗde ɗum en ɓuuɓɗi e henndu.
Kono kuutoragol maggol ina yaaji haa ɓurti, ko wayi no ñamminde kaake e cookiiji men ɓurɗi yiɗeede. Soda ina waɗi sifaaji ɓuuɓɗi e sifaaji kemikal, ina addana ɗum waawde laɓɓinde saraaji galle, haa teeŋti noon so tawii ko e ɓuuɓnude diƴƴe, ittude uurngol, e ittude ɓuuɓri tiiɗndi. Marla Mock, hooreejo Molly Maid wiyi : « Soda ko feere laɓɓingol faggudu e weeyo ». “Kadi ko laɓɓinoowo kuuɓtodinɗo, baawɗo huutoraade golle laɓɓingol keewɗe.”
Min kaaldi e annduɓe laɓɓingol ngam heɓde wasiyaaji maɓɓe ɓurɗi moƴƴude ngam huutoraade soda ngam laɓɓinde galle mon.
Kosam ɗam ina ƴellitoo uurngol e nder sahaa. Kono aɗa waawi ittude uurngol so a ɓuuɓnii heen soda. « Aɗa waawi kadi jillondirde e ndiyam, kuutoro-ɗaa ɗum no ɓuuɓri nii ngam laɓɓinde e ittude urngol e nder mum », e wiyde Alicia Sokolowski, hooreejo e gardiiɗo fedde Aspen Clean.
Soda ko ɓuuɓnoowo e ɓuuɓnoowo ɓuuɓri, sahaa e sahaa fof alaa ko ɓuri ɗum saɗtude so wonaa ittude ɓuuɓri kafe e teewu e nder ɓuuɓri men ɓurndi yiɗeede. Sokolowski wiyi tan ko ɓuuɓnude bikarbonaat oo e nder ɓuuɓri ndii, ɓuuɓna ɗum no feewi e ɓuuɓri ɓuuɓndi.
Grates oven ina mbaawi ɓooyde e ɓuuɓde. Nebam, nebam, ɓuuɓri, e ko nanndi heen ina mbaawi ɓuuɓde e majji nde aɗa defa. Sokolowski wiyi : « ɓuuɓnude ƴiye ɗee e nder lootorde bikarbonaat e ndiyam ngulɗam ». “Caggal waktuuji seeɗa, ɓuuɓna ɗe e ɓuuɓri.”
E nder haala hee, aɗa foti reenaade jillondirde e soda e asid hono vinegar sabu ina waawi waɗde ɓuuɓri baawndi saabaade ɓuuɓri. Kono so tawii ɓuuɓri ina ɓuuɓna no feewi, ngool jaabawol ina waawi wallude. Ƴeewee feccere koppi bikarbonaat les ɓuuɓri ndii, caggal ɗuum feccere koppi vinegar daneejo. Uddit ɓuuɓri ndii, ɗaccu ndi jooɗoo fotde hojomaaji 30. Sokolowski wiyi : « ndeen huutoro ndiyam ngulɗam ngam ittude ƴiiƴam ɗam ».
Baking soda ina waɗi sifaaji abrasive nafooji ina mbaɗa ɗum laɓɓinoowo grout mawɗo. Aɗa waawi waɗde paasta bikarbonaat e ndiyam, ɓuuɓna ɗum e ɓuuɓri ɓaleeri, caggal ɗuum ɓuuɓna ɗum e ɓuuɓri.
Sikke alaa, aɗa waawi huutoraade laɓɓinoowo keeriiɗo ngam laɓɓinde ɓuuɓri maa, kono feere ɓurnde moƴƴude e ekolosii ngam ittude ɓuuɓri e jogaade ɓuuɓri maa ko huutoraade soda. Siftor soda e nder ɓuuɓri, ɗaccu ɗum jooɗoo seeɗa, caggal ɗuum ɓuuɓna ɗum e ɓuuɓri ɓuuɓri.
Ko adii fof, safrude comci e soda ko feere saɗtunde, moƴƴere ngam ittude mborosaaji tiiɗɗi e comci. Sokolowski wiyi « ɓuuɓnude comci ɗii e ndiyam ngulɗam e bikarbonaat fotde waktuuji keewɗi walla jamma ».
Yanti heen, aɗa waawi ɓeydude doole laɓɓingol detergent maa keeriiɗo so a ɓeydii heen soda e nder golle maa loowdi. Dyers wiyi : « ɓeydude soda e nder loowdi maa ina waawi wallude ittude uurngol e waɗde daneeji ɓurɗi jalbude ».
Kuutoragol soda lootgol ina yaaji haa ɓurti lootde comci—ina waawi kadi lootde masiŋ lootoowo maa no moƴƴi. Sokolowski wiyi « huutoro bikarbonaat e nder cirƴam ɗam ngam laaɓtinde tammborde ndee e ittude uurngol ».
Huutoro bikarbonaat ngam ittude heddiiɓe e ɓuuɓri tiiɗndi. Dyers wiyi : « Soda ina moƴƴi e laɓɓinde ɓulli, ɓulli e ɓulli, e kaɓirɗe goɗɗe coofɗe ». "Waɗde tan ko paasta e bikarbonaat e ndiyam, mbaɗon ɗum e dow lowre ndee. Yo ɗum jooɗo e dow lowre ndee fotde hojomaaji 15 haa 30 hade maa ɓuuɓnude ko heddii koo."
Dame duɗal ina keewi ɓuuɓde e ɓuuɓri miniraal. Huutoro ɓuuɓri vinegar e soda ngam heɓde dame duɗal maa ɓuuɓde kadi. Tommy Patterson, gardinooɗo ƴellitgol geɗe kese e heblo karallaagal to Glass Doctor, sosiyatee gonɗo saraaji mum, ina wasiyoo nde adii fof ko ɓuuɓnude ɓuuɓri kaayitaaji e nder vinegar daneejo ngulɗo, waɗde ɗum e damal e laawol. Ndeen noon, yo ɗum jooɗo fotde hojomaaji 30 haa 60. O wiyi « sifaa asid seeɗa mo vinegar oo jogii oo ina addana ɗum naatde e loowde ɓuuɓri miniraal ». Ndeen ɓuuɓna damal ngal no feewi e ɓuuɓri walla e ɓuuɓri ɓuuɓndi e bikarbonaat. Patterson wiyi : « woto ɓuuɓtu no feewi walla aɗa ɓuuɓna ɗum ».
E joofnirde, ɓuuɓna damal ngal e ndiyam ɓuuɓɗam ngam ittude ɓuuɓri e soda. O wiyi « so limes heddii, mbaɗtee laɓɓingol soda haa nde ɓuuɓri ndii fof ittaa ».
Huutoro sifaaji deodorizing bikarbonaat ngam laɓɓinde tapi maa. Siftor soda e dow tapi maa, ɗaccu ɗum jooɗoo fotde hojomaaji seeɗa, caggal ɗuum ɓuuɓna ɗum.
Laɓɓinde ŋoral maa ina moƴƴi e cellal maa (caggal ɗum fof, aɗa waɗa heen waktuuji keewɗi). Siftor soda e dow ŋoral maa, ɗaccu ɗum jooɗoo fotde hojomaaji seeɗa hade maa ɓuuɓnude ngam ittude uurngol e ŋoral maa. Walla, so aɗa yiɗi ittude mborosaaji, ɓuuɓna vinegar e soda. Ko adii fof, ɓuuɓna vinegar oo e dow ɓuuɓri ndii, caggal ɗuum ɓuuɓna soda e dow mum. Suuɗde ɗum e ɓuuɓri, ɗaccu ɗum jooɗoo waktuuji seeɗa hade mum ɓuuɓde.
Siftor soda e paɗe maa ngam ittude uurngol ngol welaani. Siftor tan ko ɓuuɓnude soda hade maa waɗde paɗe maa.
Coodguuli ina mbaawi ɓuuɓde so ɗi ɓuuɓnaama e nguura walla e nebam. Laɓɓinde ɓuuɓri ndii e ɓuuɓri soda e ndiyam ina waawi ittude ɓuuɓri ndii, artira ɓuuɓri ndii e ngonka mum laaɓka. Kono siftor won e coofɗe, ko wayi no ɗe gilaasi ɓuuɓɗo, ina newii ɓuuɓde. Huutoroo sifaa laɓɓinoowo goɗɗo.
Waɗde alluwal taƴoowol leɗɗe e ngonka moƴƴa ina ɗaɓɓi won e toppitagol. Aɗa waawi laɓɓinde taƴre maa so a ɓuuɓtii nde e feccere limoŋ e seeɗa soda. Ɗuum maa wallu e ɓuuɓnude mborosaaji e ittude kala ko heddii e uurngol.
Ngam ittude uurngol e nder frigo maa, hay so a yaltinii soda e nder paaspoor oo. Ko ɓuri heewde e keesuuji soda ina ngardi e panneeji banngeeji mesh baawɗi ittude ɓuuɓri kees kaayitaaji ngam feeñninde banngeeji mesh ɗii. Tan pop gooto e nder frigo e ɗaccude ɗum golloraade maagi mum deodorizing.
Huutoro soda ngam laɓɓinde sinkiiji, fijirde, e kaɓirɗe ɗe njamndi mboɗeeri ɓuuɓndi ngam waɗde ɗum en no kesi nii. Wonande sinkiiji : Ƴeewee soda keewɗo e nder sinki hee, caggal ɗuum ɓuuɓna ɓuuɓri e ɓuuɓri ɓuuɓri e ɓuuɓri mikroo-fiber walla e ɓuuɓri, caggal ɗuum ɓuuɓna e ndiyam ngulɗam. Wonande kuutorɗe e fijooji ko wayi no ɓulli, adii fof ko ɓuuɓnude soda e dow ŋoral ɓuuɓngal, ɓuuɓna ɗum no feewi ngam heɓde ɗum laaɓal e jalbugol.
Laawol naftowol e ekolosii ngam artirde lewlewndu naftowal kaalis ko waɗde tan ko ɓuuɓri soda e ndiyam. Sokkit kaalis oo e nder ɓuuɓri soda, ɗaccu ɗum jooɗoo fotde hojomaaji seeɗa (fotde hojomaaji 10 so kaalis oo ina ɓuuɓna no feewi). Ndeen ɓuuɓna ɗum e ndiyam ngulɗam, ɓuuɓna ɗum no feewi e ɓuuɓri.
Ko selli tan ko so tawii kaalis maa oksidaama, ƴellitii patina, aɗa yiɗi hisnude ɗum. Sokolowski wiyi « soda ina waawi ittude patina e won e geɗe kaalis, ko wayi no jeewte walla geɗe pawɗe ». “Ɓuri moƴƴude ko huutoraade laɓɓinoowo kaalis walla ɓuuɓri polis ngam jogaade patina yiɗde e kaalis maa.”
Alaa ko sirli so wonaa wonde mbaydiiji mooftirɗi nguura ina mbaawi ustaade caggal nde kuutoraa, ko wayi no mooftude geɗe baɗɗe no sosiyetee boɗeejo nii. So tawii lootde e nder lowre ndee heƴaani, ɓuuɓna heen soda e ndiyam e nder lowre ndee, ɗaccu ɗum jooɗoo jamma. Laɓɓin ɓuuɓri soda subaka janngo mum, mbelto-ɗaa e ɓuuɓri maa kesiri ndi alaa ko ɓuuɓnata.
Kono, reento-ɗee so kuutorto-ɗon soda, sibu sifaaji mum ɓuuɓɗi ina mbaɗta ɗum waasde moƴƴude e laɓɓinde kala ko ina taartoo galle. “Soda ko abrasive, ɗum noon ina moƴƴi e laɓɓinde geɗe gilaasi ko wayi no miijooji walla windooji, won e geɗe ɓutte, walla mobelaaji/leɗɗe leɗɗe timmuɗe” , wiyi Mock. Kadi a fotaani huutoraade ɗum e dow coodguuli aluminium, e dow kaaƴe naftooje, e geɗe kaŋŋe, e kaɓirɗe elektoronik, walla e kaaƴe tedduɗe ko wayi no perle e opal.
Dyers wiyi : « Reento-ɗee laɓɓinde nokkuuji ɗi ɓuuɓnata no feewi, ko wayi no aluminium walla marbere ». Soda ina waawi kadi jokkondirde e won e geɗe, ko wayi no aluminium, addana ɗum waylude mbaydi.
Ko goonga, aɗa yiɗi wonde e kisal so aɗa huutoroo bikarbonaat ngam laɓɓinde galle maa e koɗki maa, ɗum noon ƴeewto-ɗaa hoto jillondir e bikarbonaat e ɗee geɗe.
Won heen, jillondirde ɗee geɗe tan ina addana soda ustaade. Ɗum waɗata ko, yeru, so ina jillondiri e alkol. Kono e geɗe goɗɗe, mbayliigaaji kemikal bonɗi ina mbaawi waɗde. Oksijen e gaasuuji tooke goɗɗi ina mbaawi yaltude so soda ina jillondiri e peroksiid hidrojen, amoniak, ɓuuɓri kuloor, walla laɓɓinooje kemikal e nder lowre udditiinde.
Ko ɓuri heewde, ko jillondirde tan e ndiyam e bikarbonaat ina heɓa njeñtudi laɓɓingol yiɗde.