HOUSTON, Texas (KTRK) — Jamma talaata 20 lewru nduu, ko mboros kemikal (chimique) yani e nokku gollordu to La Porte, waɗii yimɓe ɗiɗo maayi heen, heewɓe ngañiima heen jamma talaata. Kemikal oo ina waɗi nafooje keewɗe, haa arti noon e ñaamde aadee. Kono e mbaadi mum laaɓtundi, ina waawi wonde ɓuuɓɗo, ɓuuɓɗo, maayɗo.
Aksidaa to nokku biyeteeɗo LyondellBasell yaltinii fotde 100 000 kiloo asid asetik, waɗii ɓuuɓri e caɗeele fooftere e wuurɓe.
Asid asetik ko ndiyam ɗam alaa colour, ko huunde ɓuuɓnde, huutorteende e peewnugol pente, e ɓuuɓri, e ɓuuɓri. Ko kañum kadi woni geɗel ɓurngel teeŋtude e vinegar, hay so tawii noon njuuteendi mum ko hedde 4–8% tan.
E wiyde binndanɗe gonɗe e lowre LyondellBasell, ina feewna ko famɗi fof sifaaji ɗiɗi asid asetik glacial. Ɗee geɗe ina cifaa ko ɗe ngalaa ndiyam.
E wiyde ɓataake kisal sosiyetee oo, mbaydi ndii ina waawi huɓɓude, ina waawi kadi waɗde ɓuuɓri ɓuuɓndi so nguleeki mum tolnii e 102 degere Celsius (39 degere Celsius).
Jokkondirde e asid asetik glacial ina waawi saabaade ɓuuɓri gite, ɓalndu, hinere, hunuko, e hunuko. Fedde Ameriknaare toppitiinde ko faati e kemikal (Conseil de la chimie) wiyi wonde so tawii ko heewi e ooɗoo sifaa ina waawi saabaade ɓuuɓri.
Toɓɓere ɓurnde famɗude nde njuɓɓudi kisal e cellal golle ƴetti ko pecce 10 e nder miliyoŋ (ppm) e nder waktuuji jeetati.
Centre de Contrôle et de Prevention des Maladies ina wasiyoo so tawii aɗa wondi e mboros o, aɗa foti heɓde henndu laaɓndu ɗoon e ɗoon, aɗa foti ittude comci ɗi mboros o heɓi ɗii fof, aɗa loota nokku mo mboros o heɓi oo e ndiyam keewɗam.