Sabu jaɓgol karallaagal kesal hitaande kala, luural ñaamooɓe asid oksalik ina yahra yeeso no feewi. Ɗee ƴellitaare ina njokki, ina rokka humpitooji e geɗe baɗɗe ƴellitaare luumo. Ɓeydagol luumo ngoo hitaande e hitaande ina hollita ɓeydagol tiiɗngol e deeƴre e nder duuɓi sappo garooji ɗii (2020-2027). Karallaagal kesal kesal ina naata hitaande kala, sosiyeteeji ɗii maa ƴellito hay so tawii ko to bannge dañde ngalu walla dañde njuɓɓudi soodooɓe.
Ciimtol luumo njaru asid oksalik rokkii mbayliigu sahaa e sahaa fof, ngu seedtii luumo ngoo e nder yontere wizto ndee fof (2020-2027). Feddeeji njulaagu ina kuutoroo wiɗtooji luumooji ngam ƴeewtaade geɗe kese walla heɓde humpitooji e soodooɓe ko fayti e ko ɓe njiɗi e ko ɓe njiɗi. Ko ɓuri teeŋtude e ko addani wiɗtooji limtooji ɗii ko seerndude geɗe teeŋtuɗe e ƴellitaare njulaagu e humpitooji jowitiiɗi e caɗeele potɗe arde.
Ciimtol ngol ina hollita ƴeewndo tiiɗngo e luural ngal. Kabaaru ko doole. Goomu peewnugol ciimtol ngol huutortoo ko wiztooji limtooji ngam hevaade yi’annde toownde e faamde luumo walla yimve ve njizi. Ɗum maa addan sosiyetee oo nafoore e dow haɓdiiɓe. Ciimtol ngol hollitii nafoore hawrude e njuvvudi njulaagu gonndi e karallaagal kesal, baawngal hevaade ngalu keewngu e nder waktuuji juutzi, ina hollita no zum waztee.
Yanti heen, ciimtol luumo ngol ina jogii taƴre teskinnde ngam huutoraade tawtoraaɓe luumo hannde e nder luumo ñamlooɓe asid oksalik. Feccere limto (profil) juutnde ndee noon ina hawra e njuɓɓudi njulaagu e humpitooji jowitiiɗi e jawdi ngam kuule jowitiiɗe e jawdi mbaawa wasiyaade soodooɓe no moƴƴi.
Lugge ñamlooɓe asid oksalik wiɗtaama e nder nokkuuji luumooji aduna ceertuɗi, ko wayi no sifaaji, kuutoragol, e diiwanuuji aduna. Wiɗtooji mbaɗaama e kala fannu luumooji winndere ngam heɓde humpitooji nafooji e kala diiwaan winndere.
Ciimtol ngol waɗiraa ko huutoraade laabi wiɗto ɗiɗi (ko wayi no karallaagal wiɗto adanngal e ɗiɗmal). Ina wallita e mooftude humpitooji karallaagal keewɗi ngam heɓde humpitooji moƴƴi e nder luumo hee. Ndee ɗoo ciimtol humpito ina wallita e waɗde kuule peeñɗe laaɓtuɗe e nder yontaaji garooji ɗii fof.
Ciimtol ngol waɗii ƴeewndo yaajngo e luural ñaamooɓe asid oksalik. Wiɗtooji ina ndokka geɗe baawɗe haɓaade ƴellitaare njulaagu. So tawii wizto limtooji zi ina njogii kadi peeje yeeyde evvoore hesere ndee, njuvvudi ndii ina jogii waktuuji ngam faamde luural ngal e wazde peeje njulaagu potze. Yanti heen, juɓɓule maa miijo e waylooji yaajɗi ɗi mbaawaa jogaade. Gila ndeen, wizto marseeji wallitii e foozde geze ze, wallitii fedde nde e yuɓɓinde darnde mum e nder njulaagu. Goomu men annduɓe dariiɓe ɓee ƴeewtindiima geɗe renndo, politik e kaalis baɗɗe faayiida e luural ñaamde asid oksalik. Ko zuum wazi fedde ndee ina waawi yuvvinde njuvvudi ndii fawaade e mbaadi cakkitiindi ndi ngam dañde ngalu e sosde lowre soodooɓe hesere.
Ngam faamde no mbayliigu luumooji ɗii mbaylirtee, sosiyeteeji ɗii ina poti waɗde wiɗtooji limtilimtinɗi, baawɗi wallitde ɗum en e yuɓɓinde golle mum en e nder yontaaji garooji haa njuɓɓudi ndii yettoo ɗo njuɓɓudi ndii yettii ɗoo. Ina wallita kadi fedde nde e ƴellitde peeje teeŋtuɗe, baawɗe huutoraade laabi ɗi sosiyeteeji ɗii poti huutoraade ngam haɓaade ngonkaaji ɗi nganndaaka.
Ngam wallitde soodooɓe ɓee faamde golle ɗee, goomu amen keewngu humpito ɓeydii heen departemaaji joy doole Porter, baawɗi mawnude e ustude golle ɗee. Doole joyi ballitooje vamtaare luumo ko : jarribaade doole soodoowo, mbaawka njuvvudi soodoowo, risquuji gollorzi sosiyeteeji kesi e vurzi waawde, e tolno vursugol e nder luumo soodoowo asid oksalik.
Wonaa ɗee geɗe tan, kono kadi gollotooɓe (wakilaaji e soodooɓe timmuɓe) ardiiɓe ƴellitaare luumooji ina njogii kadi darnde teeŋtunde e ƴellitde ƴellitaare njulaagu. Ɗee geɗe kolliraama e nder ciimtol ngol ngam wallitde sosiyeteeji ɗii faamde nafoore jogaade geɗe yaajɗe e hakkille so ina njuɓɓina peeje yeeyde. E oon sahaa gooto, ciimtol ngol ina waɗi kadi geɗe e dokke jowitiiɗe e geɗe gaadoraaɗe e nder luumooji ñamlooɓe asid oksalik. Ɗum maa wallu sosiyetee oo ɓeydude golle mum e nder winndere ndee.
• Hol ko woni mbayliigaaji cakkitiiɗi, mbaadiiji kesi e yahrude yeeso karallaagal e nder luumo ñaamooɓe asid oksalik ? • Hol geɗe baɗɗe faayiida e luural njaru asid oksalik e nder yontaaji garooji ɗii ? • Hol caɗeele aduna, caɗeele e riisuuji e nder luumooji ñamlooɓe asid oksalik ? ? • Hol geɗe baawɗe ƴellitde e haɗde luural ñaamde asid oksalik ? • Hol ko woni ɗaɓɓaande winndere ndee e luural ñamlooɓe asid oksalik ? • Hol ko woni mawneeki luural winnderewal e ko fayi arde ? • Hol peeje njulaagu ceertuɗe baawɗe reweede ? Rewrude e sosiyetee winndereejo ?
So aɗa jogii sarɗiiji keertiiɗi, anndin min min ndokka on ciimtol keeriindi fawaade e sarɗiiji maa.
Market Research Intellect ina rokka ciimtol wiɗtooji denndaaɗi e kuutorteeɗi ngam soodooɓe ummoriiɓe e nder gollorɗe e juɓɓule ceertuɗe, tawa faandaare mum ko rokkude humpitooji gollorɗi. Min ndokka ciimtol wonande denndaangal gollorɗe, ko wayi no semmbe, karallaagal, peewnugol e mahngo, kemikal e kaɓirɗe, nguura e yardu ekn... Ɗee ciimtol ina mbaɗa wiɗtooji luggiɗɗi e dow luural rewrude e ƴeewndo gollorɗe, nafoore luumo diiwaan e leydi, e mbaydiiji jowitiiɗi e gollorɗe.