So tawii ko e geɗe laɓɓinooje ekolosii ngam galle, ko adii fof ko arde e hakkille ina gasa tawa ko vinegar daneejo e soda. Kono en kaɗaani tan e ɗee ɗiɗi; e goonga, ina woodi geɗe goɗɗe laɓɓinooje ekolosii, jogiiɗe kuutorɗe keewɗe e nder galle hee, won heen kadi ina ɓuri moƴƴude.
Ndeen laɓɓinoowo ɓaleejo biyeteeɗo “asid sitiriik” ina waawi waɗde ma mette seeɗa e fuɗɗoode. Kono ko laɓɓinoowo galle asid lolluɗo, mo duuɓi teemedde-ko adii seertude e ndiyam limoŋ e darorɗe kitaale 1700. So ɗuum ɓennii hol no asid sitiriik laɓɓinirta? Min ndarni laabi jeeɗiɗi ngam laɓɓingo saare ngam wallugo on heɓugo ko ɓuri wooɗugo nder maajum.
Ko adii nde njuurnitoɗen e kuutoragol asid sitiriik, eɗen poti faamde ko ɗum woni. Ooɗoo pooɗal, ummoriingal e ɓiɓɓe leɗɗe citrus, ina jogii sifaaji laɓɓinooji no asid sitiriik ɓooyɗo nii, kono ina ɓuri ɗum moƴƴude. Ko asid, ko ɗum addanta ɗum weeɓde ittude ƴiiƴam, kadi ina jogii batte ɓuuɓɗe. E goonga, ina heewi wasiyaade ko waylude vinegar daneejo distillaaɗo.
Kono tan, ina woodi ceertugol hakkunde majji. Dr Joanna Buckley, gardinooɗo jaŋde to Royal Society of Chemistry, wiyi : « Asid sitiriik e vinegar fof ko geɗe kuutorteeɗe e nder laɓɓinooje galleeji keewɗe, kadi kamɗe ɗiɗi fof ina mbaawi huutoreede pH ɓurɗo toowde seeɗa, ko noon kadi ina famɗi seeɗa asid.
Kono asid sitiriik ko huunde ɓuuɓnde haa jooni, ɗum noon ina moƴƴi e denndaangal surfaaji. No nokkuuji 7 ɗi fotaani meeɗde laɓɓineede e vinegar nii, asid sitiriik ina moƴƴi e kaaƴe naftooje, e leɗɗe e dow leydi. Aluminium kadi moƴƴaani.
Gaa gaa laɓɓinde galle, asid sitiriik ina waawi huutoreede e defgol, e nder ɓuuɓri, e nder reende nguura. Kono, sahaa kala ƴeewto-ɗaa ko adii nde marsandiis mo cuɓ-ɗaa oo ina moƴƴi e defde. Dri-Pak ko marke lolluɗo, kono ooɗoo paaspoor wonaa “food safe”, ɗum noon ina foti huutoreede tan ngam laɓɓinde.
Hay so tawii asid sitiriik ina moƴƴi e huutoraade, ina moƴƴi nde ɓoornoto-ɗaa gannde so ina laɓɓina ɗum ngam reende ɓalndu maa. Yanti heen, aɗa foti ɓoornaade gite kisal e masiŋ ngam haɗde foofde asid sitiriik.
Hono no vinegar daneejo distillee nii, aɗa waawi ɓuuɓnude asid sitiriik ngam waɗde laɓɓinde dow. Ko famɗi fof, ɓuuɓna 2,5 cukalel asid sitiriik e 500 ml ndiyam ngulɗam e nder ɓuuɓri ɓuuɓndi ndi alaa ko woni e mum, ɓuuɓna ɗum no feewi, kuutoro-ɗaa ɓuuɓri ndii ngam ɓuuɓnude laminaaji, e dow laylayti palastik e njamndi e nder galle maa fof.
Tesko-ɗen wonde ɗum ko ɓuuɓri ɓuuɓndi, ɗum noon woto kuutoro-ɗee ɗum e dow kaaƴe walla leɗɗe.
Vinegar ko huunde anndaande ngam ustude ƴiiƴam, kono asid sitiriik ina waɗi nafoore no feewi. Ko adii fof, ɓuuɓna ɓuuɓri ndii haa feccere ndiyam, ɓuuɓna nguleeki. Mumtu doole ɗee hade ndiyam ɗam ɓuuɓde; fayndaare nde ko ndiyam ɗam ɓuuɓnata.
Ittu kettle oo, e hakkille, ɓeydu heen 2 cukalel asid sitiriik e nder ɓuuɓri ndii, ɗaccu ɗum fotde hojomaaji 15-20 ngam golloraade (waɗde accu heen note mbele hay gooto huutoraaki ɗum e nder ooɗoo sahaa!). Ƴeewee ɓuuɓri ndii, ɓuuɓnee feccere ndiyam kesam ngam ittude batte ɗee kala.
So tawii daneeji maa ina njiyloo seeɗa, a alaa limoŋ e junngo, asid sitiriik ina waawi kadi wallude. Ko famɗi fof, ɓuuɓna heen kaasuuji tati asid sitiriik e fotde liiteeruuji nay ndiyam ngulɗam, ɓuuɓna haa ɓuuɓta. Ndeen ɓuuɓna comci ɗii jamma, loota ɗi e masiŋ janngo mum. Ɗuum kadi maa wallu ko adii safrude kala mboros.
Huutoro asid sitiriik ngam artirde geɗe gilaasi ɗe keewi ɓuuɓde e ɓuuɓde. Ko tan ɓuuɓnude asid sitiriik e nder suudu detergen e nder diƴƴe maa, dognu cirƴam no woorunoo tawa detergen alaa, waɗde gilaasi oo e dow ŋoral dow ngal. So a gaynii, gilaasi maa artirta ko e mbaadi mum, ɗum noon ina jogii nafoore ɓeydunde ngam ittude ƴiiƴam maa e sahaa gooto.
Ngam ittude limce suuɗiiɗe e nder suudu maa, ɓuuɓna tan ko ɓuuɓri ndiyam ngulɗam e nder ɓuuɓri ndii, ɓeydaa heen koppi asid sitiriik. Yo ɗum ɓuuɓtu, golla ko famɗi fof waktu gooto (jamma ina moƴƴi) hade mum ɓuuɓde ñalnde heen.
Waɗde miijooji maa e windooji maa ina njiyloo ko kesi e vinegar daneejo, kono tawa aɗa uurna! Peewnu tan laɓɓinoowo dow no siforaa dow nii, ɓuuɓna ɗum e gite maa e windooji maa, caggal ɗuum ɓuuɓna ɗum e mbaydi gilaas mikroo-fiber e nder dille cirƴaaɗe gila dow haa les. So tawii lime ina saɗi ittude, yo ɗum jooɗo fotde hojomaaji seeɗa hade mum wiftude.
Limon ko feere ɓurnde lollude ngam laɓɓinde mikroo-onde maa, kono asid sitiriik ina golloo no feewi! E nder lowre nde mikroo-onde waawataa huutoraade, ɓuuɓna heen 2 cukalel asid sitiriik e 500 ml ndiyam ngulɗam. Ɗaɗi ɗii njuumta haa laaɓa, caggal ɗuum ɓuuɓna e nder mikroo-onde haa cumu feeña e nder mum. Uddit damal mikroo-onde, ɗaccu fotde hojomaaji 5-10. Caggal nde ɓuuɓri ndii ɓuuɓtii, kala ko heddii e ɓuuɓri ndii, ɓuuɓna ɗum e ɓuuɓri ɓuuɓndi. So tawii ɓuuɓri ndii ina ɓuuɓi no feewi, aɗa waawi kadi huutoraade ndi ngam wiftude les mikroo maa.
Good Housekeeping ina tawtoree e porogaraamuuji yeeyirde affiliate ceertuɗi, ɗum firti ko eɗen mbaawi heɓde komisoŋ yoɓaaɗo e geɗe cuɓaaɗe e editorial coodaaɗe e jokkondire men e lowe yeeyooɓe.
©2025 Hearst UK ko innde njulaagu fedde jaayndeeji leydi ndii, 30 laawol Panton, laawol Leicester, Londres SW1Y 4AJ. Winnditaama to leydi Angalteer. Hakkeeji ɗii fof ko resndaaɗi.