Fedde toppitiinde ko fayti e weeyo hollitii haɗde ko ɓuri heewde e kuutoragol kuloriid metilen, kemikal mo ɓe mbiyi ina bonna cellal, haa arti noon e warde, ngam reende cellal yimɓe.
Eɓɓaande ndee ina haɗa huutoraade diklorometaan e nder denndaangal ngonkaaji kuutoragol e ko ɓuri heewde e golle gollorɗe e njulaagu. Diklorometaan ina huutoree e ɓuuɓnooje aerosol, e laɓɓinooje pentiir e coftal ɓalli, e ɓuuɓnooje njulaagu e ɓuuɓnooje, e peewnugol kemikaaji goɗɗi e nder nokkuuji gollorɗi.
Haɗeede ndee naatnaa e sariya jowitiiɗo e ko fayti e tooke, rokki EPA mbaawka ɗaɓɓude humpito, jokkondire, e jarribooji, e nder kuule goɗɗe. E hitaande 2019, EPA haɗii ñaamooɓe huutoraade diklorometaan, nde tawnoo ina itta ɗum e ƴulɓe pentiir.
Ko famɗi fof 85 neɗɗo maayii e mboros oo gila 1980, e wiyde EPA. Fedde toppitiinde ko feewti e taariindi wiyi ko ɓuri heewde e ñawɓe ɓee ko gollotooɓe waɗooɓe golle kontraaji moƴƴitingol galleeji. Waɗde, fedde ndee wiyi ina woodi “heewɓe woɗɓe” wonɓe e caɗeele cellal teeŋtuɗe e juutɗe caggal nde ɓe njiyti kuloriid metilen. EPA hollitii kadi batte bonɗe e cellal, ko wayi no tooke ƴiiƴam, batte heege, e kanseer rewrude e fooftere e jokkondiral e ɓalndu.
Waɗde, njuɓɓudi ndii fellitii wonde diklorometaan ina addana « caɗeele ɗe ngalaa ɗo tuugii, bonnude cellal e nder sarɗiiji kuutoragol » sabu batte mum e gollotooɓe wonɓe e kemikal oo, e soodooɓe huutortooɓe kemikal oo, e yimɓe wonɓe e kemikal oo.
« Ganndal gonngal caggal kuloriid metilen ina laaɓti, tee udditgol mum ina waawi addude batte bonɗe e cellal, haa arti noon e maayde, ɗum noon ko huunde nde alaa ɗo haaɗi, wonande galleeji keewɗi, ɗi ngalaa yiɗɓe mum en e tooke ɓuuɓɗe », e wiyde Michael S. Regan, gardiiɗo EPA. koolol ngol habri ɗum. “Ko ɗum waɗi EPA ina ƴetta peeje ngam eɓɓude reende cellal gollotooɓe e naatde e nokkuuji golle ɓurɗi tiiɗde ngam haɗde ko ɓuri heewde e kuutoragol ooɗoo kemikal e ustude ɓuuɓri e kala ngonkaaji goɗɗi.”
EPA wiyi faandaare haɗde ɗum ko reende yimɓe e baasal, e accude tan ko metilen kloriid huutortee e nder nokkuuji golle ɗowgol mum ina tiiɗi, ɗum noon ina usta mboros o. Pewnugol, vursugol e saaktude diklorometaan maa jokku e nder lebbi 15 garooji zi. Ɗo eɓɓaande ndee haɗi kemikal oo, wiɗto EPA hollitii wonde geɗe goɗɗe baawɗe « nanndude e njoɓdi e nafoore ... ina keewi heɓde ».
“Ngolɗoo haɗgol taariindi eɓɓaande ina hollita yahrude yeeso mawnde nde min mbaɗi e huutoraade peeje kese ngam hisnude kisal kemikal e ƴettude peeje ɓooyɗe ngam moƴƴinde cellal yimɓe” , wiyi Reagan.
Kerry Breen ko gardiiɗo jeewte e jaayndiyanke to CBS News. Rajo makko ina teeŋtini geɗe jooni, kabaruuji kesi e mborosaaji.