Miijooji feere-feere ngam faddaade leɗɗe ina ndokka ardorde miijo teeŋtunde ngam faamninde no leɗɗe mbaylirta, kono ko ɓuri teeŋtude e teskaaɗe mum en ina keddii e jarribeede. Ɗoo, min kuutoriima ƴeewndo tandem mass spectrometry (MS/MS) mo alaa ko woni e mum ngam yuurnitaade e nder njuɓɓudi metabolome mbaydiiji tuubakooɓe ɓuuɓɗi gila e leɗɗe gooto-gooto haa e yimɓe e kullon ɓadtkon, e min kuutorii miijooji keewɗi e sifaaji spektorometri mass tuugiiɗi e mbaydiiji kuuɓtodinɗi e nder humpito. Catal ngam ƴeewde teskagol teeŋtungol miijooji defansiyoŋ ɓurɗo moƴƴude (OD) e paandaale dillooje (MT). Koolaaɗo kuuɓal metabolomik leɗɗe ina yahdi e miijo OD, kono ina luurdi e teskagol mawngol miijo MT e dow dinamiik metabolomik mo ñaamooɓe leɗɗe ngaddata. Gila e tolno ƴellitaare mikro haa e makro, maande jasmonate ndee anndaa ko kañum woni sabaabu ɓurɗo teeŋtude e OD, maande etileen ndee ina rokka fine-tuning jaabawol keeriiɗo e ñaamooɓe leɗɗe anndiraangol e reso molekul MS/MS.
Metaboliteeji keertiiɗi jogiiɗi sifaaji ceertuɗi ko kam en ɓuri waawde tawtoreede e mbayliigu leɗɗe e weeyo, haa teeŋti noon e reentaade añɓe (1). Feere-feere kaawniinde e mbayliigaaji keertiiɗi tawaaɗi e leɗɗe, addani wiɗtooji luggiɗɗi duuɓi capanɗe e dow fannuuji mum keewɗi e golle ekolosii, kadi waɗii doggol juutngol miijooji faddaade leɗɗe, ko ɗum woni ƴellitaare e ekolosii jokkondire hakkunde leɗɗe e ɓowɗi. Wiɗtooji empirik ina ndokka ardorde teeŋtunde (2). Kono noon, ɗeen miijooji deenoowo leɗɗe ndewaani laawol normatif miijo deductive hypothétique, ɗo teskagol teeŋtungol ngol woni e tolno gooto e ƴeewndo (3) e jarribaama e jarribooji ngam yahrude yeeso e cirƴam ƴellitaare miijo aroore (4). Keeri karallaagal ina kaɗa mooftude dokke e nder cate keertiiɗe mbaylaandi, ina haɗa ƴeewndo kuuɓtodinngo mbaylaandi keeriindi, ɗum noon ina haɗa ƴeewndo hakkunde cate, ko huunde himmunde ngam ƴellitaare miijo (5). Soklaaji humpitooji metabolomik kuuɓtodinɗi e kaalis gooto ngam ƴeewndaade golle peewnugol nokku metabolik hakkunde pelle leɗɗe ceertuɗe ina haɗa mawnugol ganndal fannu oo.
Ƴellitaare cakkitiinde e fannu metabolomik tandem mass spectrometry (MS/MS) ina waawi sifaade no feewi waylooji mbayliigaaji nder e hakkunde leƴƴi klade system dottaaɗo, kadi ina waawi hawreede e laabi hiisa ngam hiisaade nanondiral mbaydiiji hakkunde ɗeen jillondirɗe caɗtuɗe. Ganndal gadanal e kemikal (5). Jillondiral karallaagal yahrude yeeso e nder ƴeewndo e limto ina rokka mbaadiiji potɗi huutoreede ngam jarribaade ko juuti e teskaaɗe keewɗe ɗe miijooji ekolosii e iftinirɗi keewal mbaylaandi mbaɗi. Shannon (6) naatinii miijo humpito ko adii fof e nder winndannde mum seminal e hitaande 1948, o lelni tuugnorgal ƴeewndo hiisawal humpito, huutoraa e fannuuji keewɗi ko wonaa kuutoragol mum adanngol. E nder genomics, miijo kabaruuji huutoraama no moƴƴi ngam limtude kabaruuji jokkondire (7). E nder wiɗtooji transkriptomik, miijo humpito ina yuurnitoo waylooji keewɗi e nder transkriptom (8). E wiɗtooji ɓennuɗi, en kuutoriima mbaydi limto (statistique) miijo humpito e nder metabolomik ngam siftinde karallaagal metabolism to bannge ƴiiƴam e nder leɗɗe (9). Ɗoo noon, eɗen kawra e golle tuugiiɗe e MS/MS e mbaydi limto miijo humpito, sifaa keewceeral mbaylaandi e nder kaalis kuuɓtodinɗo, ngam ƴeewndaade teskagol teeŋtungol miijo faddaade leɗɗe e mbaylaandi ndi ñaamooɓe leɗɗe ngaddata.
Caɗeele teoriije deenoowo leɗɗe ina keewi jokkondireede, ina mbaawi fecceede e cate ɗiɗi : ɗe etoo faamninde peccitagol mbayliigaaji leɗɗe tuugiiɗi e golle deenoowo, ko wayi no deenoowo ɓurɗo moƴƴude (OD) (10), paandaale dillooje (MT) (11) ) E peeñgol resources nde wonnoo, theory of change of mechanicals in keɓal ina toɗɗii mawnugol leɗɗe e mooftude mbayliigaaji keertiiɗi, ko wayi no karbon : miijo ballondiral ñamri (13), miijo tolno mawnugol (14 ), e miijo ballondiral mawnugol e ceertugol (15). Miijooji ɗiɗi ɗii ko e toɓɓe ƴeewndo ceertuɗe (4). Kono tan, miijooji ɗiɗi jowitiiɗi e golle difagol to tolno kuuɓtodinɗo ɓuri heewde e yeewtere ko faati e difagol leɗɗe e difagol inducible : miijo OD, ngo miijii wonde leɗɗe ina mbaɗa heen ngalu e nder difagol mum en kemikal coodgu tan so ina haani, yeru, so ɗe njuumtaama So daabaaji huɗo ina njana, ko ɗum waɗi, fawaade e ko ina wona, e fawaade e compensive to gollal ina toɗɗii (10); miijo MT ina hollita wonde alaa aksiyoŋ mbayliigu mbayliigu tiimngu, kono mbayliigu nguu ina wayloo no feewi, ɗum noon ina addana ɗum waawde Haɗde “target motion” mbayliigu nguu ngam haɓtaade ñaamooɓe huɗo. E konngol goɗɗol, ɗeeɗoo miijooji ɗiɗi ina mbaɗa teskagol luurondirngol ko fayti e waylo-waylo weeyo ngo waɗata caggal nde mboros oo yani e mum : jokkondire hakkunde mooftugol weeyo ngo laawol gootol jogiingol golle difaade (OD) e waylooji mbaylaandi ɗi ngonaa laawol gootol (MT) (11 ).
Teskagol OD e MT ngol, wonaa tan waylooji bazeteezi e nder metabolom, kono kadi batte ekolosii e evolution mooftugol ziin metaboliteeji, ko wayi no njovdiiji e nafooje ziin mbayliigaaji metabolism e nder nokkuuji ekolooji keertiizi (16). Hay so tawii miijooji ɗiɗi ɗii fof ina nganndi golle defansiyoŋ mbayliigaaji keertiiɗi, baawɗi wonde walla ɗi mbaawaa wonde, teskagol teeŋtungol ceertungol miijooji OD e MT ina woni e tiitoonde mbayliigaaji mbayliigaaji baɗaaɗi ɗii. Teskagol miijo OD heɓi hakkille ɓurɗo jarribeede haa jooni. Ɗee jarribooje ina mbaɗi wiɗto golle deenoowo toowɗe walla toowɗe ɗe ƴiye ceertuɗe e mbaydiiji keertiiɗi e nder galleeji e ngonkaaji tago, kam e waylooji e daawal ƴellitaare leɗɗe (17-19). Kono, haa jooni, sabu ŋakkeende golle e mbaadiiji limtooji ngam yuurnitaade kuuɓtodinnde winndere ndee e keewal mbaylaandi kala tagoore, teskagol mawngol ceertungol hakkunde miijooji ɗiɗi ɗii (ɗum woni, tiitoonde mbayliigaaji mbaylaandi) ina heddii e ƴeewteede. Ɗoo, eɗen ndokka hono ndeeɗoo ƴeewndo.
Ina jeyaa e sifaaji ɓurɗi maantinde e mbayliigaaji leɗɗe, keewal mbaydiiji mum en ɓurtuɗi e kala tolnooji gila e leɗɗe goote, e denndaangal haa e mbaydiiji nannduɗi (20). Waylooji keewɗi e nder mbaydiiji keertiiɗi ina mbaawi yiyeede e tolno yimɓe, tawi noon ceertugol sifaaji tiiɗɗi ina heewi jogaade to tolno muminteeji (20). Ko zuum wazi, keewal mbaylaandi lezze ko huunde mawnde e keewal gollal, hollirngal waawde huutoraade niiseeji ceertuzi, haa teengti noon e niiseeji jogiizi mbaawkaaji naatgol ceertuzi e mborosaaji keewzi e mborosaaji keewzi (21). Gila e winndannde Fraenkel (22) teskinnde dow sabaabuuji woodde mbayliigaaji keertiiɗi e leɗɗe, jokkondiral e ɓowɗi ceertuɗi ina jogori wonde tiiɗnaare suɓagol teeŋtunde, tee jokkondiral ngal ina sikka ko kañum wayli leɗɗe e nder sahaa iftinirgol. Laawol mbayliigu (23). Ceertugol hakkunde leƴƴi e nder keewal mbayliigaaji keertiiɗi ina waawi kadi hollirde ballal fisik jokkondirngal e reentaade leɗɗe gonɗe e peeje ñaamde leɗɗe, sibu leƴƴi ɗiɗi ɗii ina keewi jokkondirde e koye mum en no moƴƴi (24). Hay so tawii ina waawi naftoraade jogaade defaare moƴƴere e kala sahaa, waylooji mbaylaandi e nder sahaaji jowitiiɗi e defaare ina ndokka nafooje laaɓtuɗe e newnude leɗɗe rokkude ngalu keewngu nafoore e peewnugol fisik goɗɗo (19, 24), e woɗɗitaade haaju simbiyosis. Bonanndeeji kollitooji (25). Yanti heen, ɗeen yuɓɓooji mbayliigaaji keertiiɗi ɗi ñaamooɓe leɗɗe ngaddata ina mbaawi addande ɗum en saaktude bonɗe e nder yimɓe (26), ina mbaawi kadi hollirde jaŋɗeele toowɗe mbayliigaaji tagooji keewɗi e nder maande asid jasmonik (JA), baawɗo jogaade e nder yimɓe. Sifaaaji JA toowɗi e lesɗi ko njulaagu hakkunde reentaade ñaamooɓe huɗo e pottital e kullon keertiikon (27). Yanti heen, laabi biyosintesis keertiiɗi metaboliit maa mbaɗtu majjude e waylude no feewi e nder ƴellitaare, ɗum addana mbayliigu mbayliigu nguu ɓuuɓde e nder tagooje jokkondirɗe (28). Ɗeeɗoo polimorfiisuuji ina mbaawi tabitineede e yaawre ngam jaabaade waylooji ngonkaaji ñaamooɓe leɗɗe (29), ɗum firti ko waylo-waylo renndooji ñaamooɓe leɗɗe ko huunde tiiɗnde dognirde heterojenetik metabolik.
Ɗoo, min teskiima heen caɗeele garooje ɗee. (I) Hol no mboros ñaamoowo leɗɗe waylirta metabolom leɗɗe? (Ii) Hol ko woni geɗe humpitooji mawɗe e nder plastisite metabolik baawɗe limteede ngam ƴeewde teskagol miijo defaare juutnde ? (Iii) So tawii ko reprogramming metabolome leɗɗe e mbaadi keeriindi e njiyaagu, so tawii ko noon, hol darnde hormon leɗɗe jogii e tafngo jaabawol metabolik keeriiɗo, e hol metaboliteeji ballitooji e keertinagol sifaaji defansiyoŋ ? (Iv) Nde tawnoo teskagol ngol miijooji deftordu keewɗi mbaɗi ɗii ina waawi yaajde e denndaangal tolnooji ƴiye nguurndam, en naamndiima hol no jaabawol mbayliigu saabiima ngol yahrata gila e nanondiral ndernderiwal haa e nanondiral hakkunde leƴƴi ? E nder ɗuum, en njanngii e mbaadi kuuɓtodinndi mbayliigu leɗɗe nikotiin tuubaako, ko ɗum leɗɗe mbaylaandi ekolosii jogiiɗe mbayliigu keeriiɗo keewngu, ina waawi kadi haɓaade mborosaaji ɗiɗi gonɗi e nder leydi ndii, hono Lepidoptera Datura (Ms) ( Ko ɓuri heewde e mborosaaji ɗii, ko ɓuri heewde e mum en ina ñaamee) E dow Solanaceae e worliton a (ko worliston a). “genus”, e leɗɗe jaɓɓotooɗe Solanaceae e jaɓɓotooɗe goɗɗe generaaji e ɓesnguuji goɗɗi Nguura leɗɗe. En ƴeewtindiima mbaydi metabolomik MS/MS e en ƴettii sifaaji limtooji miijo humpito ngam ƴeewndaade miijooji OD e MT. Sosde karte keertiiɗe ngam feeñninde sifaa metaboliteeji teeŋtuɗi. Anndugol ngol yaajtinaama e yimɓe jeyaaɓe e N. nasi e kullon tuubakooɓe ɓadtiiɓe ngam ɓeydaade anndinde kovariance hakkunde signaling hormon plant e induction OD.
Ngam heɓde kartal kuuɓtodinngal ko fayti e plastisite e mbaydi metabolom leɗɗe tuubaak ñaamoowo huɗo, min kuutoriima ƴeewndo e hiisaaji golle baɗaaɗi ko adii ngam mooftude e deconvolute no feewi dokke toowɗe resolution MS/MS jeyaaɗe e mbaydiiji leɗɗe ( 9). Ndee feere nde seerndaaka (ina wiyee MS/MS) ina waawi mahde mbaydiiji kuuɓtodinɗi ɗi ngalaa redundant, ɗi mbaawata huutoreede caggal ɗuum e denndaangal wiɗtooji to bannge kuuɓtodinɗi sifotooɗi ɗoo ɗii. Ɗeeɗoo mbayliigaaji leɗɗe dekonvoluted ina ceerti, ina mbaɗi teemedde haa ujunnaaje mbayliigaaji (fotde 500-1000-s/MS/MS ɗoo). Ɗoo noon, eɗen ƴeewa plastisite metabolik e nder mbaydi miijo humpito, e limtude keewal e karallaagal metabolom tuugingal e entropi Shannon e peccitagol keewal metabolik. E kuutoragol foormula kuutoraaɗo ko adii (8), min limtii denndaangal kollitooje baawɗe huutoreede ngam limtude keewal metabolom (kollitoowo Hj), keertinagol sifaa metabolik (kollitoowo δj) e keertinagol metabolit gooto (kollitoowo Si) . Yanti heen, min kuutoriima Ƴeewndo (Index de Plasticité de Distance Relative) (RDPI) ngam limtude njuuteendi metabolom (metabolome) e nder kullon ladde (Natal 1A) (30). E nder ngool ɗoon mbaydi limto, eɗen njogii mbaydi MS/MS ko no yuɓɓo humpitooji baɗɗiiɗi nii, eɗen njuɓɓina keewal MS/MS e nder kartal peccitagol keewal, caggal ɗuum eɗen kuutoroo entropi Shannon ngam hiisaade keewal metabolom ummoraade e maggal. Keertinagol metabolom ngol ina fotndee e keewal hakkundeewal mbaydi MS/MS gooto. Ko ɗum waɗi ɓeydagol keewal won e kalaasuuji MS/MS caggal nde njiyloto-ɗen leɗɗe, ina wayloo wonta njiylawu spekteer, RDPI e keertinagol, ɗum woni ɓeydagol limto δj, sibu ko ɓuri heewde e metaboliteeji keertiiɗi ina peewnee, limto Si toowngo ina feewnee. Ustagol limre keewal Hj ina hollita wonde maa limoore MS/MS jibinaande ndee usto, walla peccitagol limto (profil) ngol wayla e mbaadi ndi alaa ko nanndi e mum, tawa ina usta ŋakkeende mum fof. E nder hiisaaji indeks Si, ina waawi teskaade hol MS/MS mo won e mborosaaji njiylotoo, ko luutndii ɗum, hol MS/MS mo jaabaaki njiylawu oo, ko ɗum woni kollirooje teeŋtuɗe ngam seerndude teskagol MT e OD.
(A) Sifaaaji limtooji kuutorteeɗi ngam ñaamde leɗɗe (H1 haa Hx) MS/MS (RDPI), keewal (indeks Hj), keewal (indeks δj) e keertinagol metabolit (indeks Si). Ɓeydagol tolno keertinagol (δj) ina hollita wonde, e nder ordinateer, maa mbayliigu keeriiɗo ñaamooɓe huɗo ɓurde heewde peewne, ustaare keewal (Hj) ina hollita ustaare peewnugol mbayliigu walla peccitagol mbayliigu ngol fotaani e nder kartal peccitagol . Nafoore Si ina yuurnitoo so tawii metabolit oo ina keewi e ngonka (ɗoo, ñaamoowo huɗo) walla ko wayno ɗum ina jogaa e tolno gooto. (B) Natal miijo teskagol miijo defansiyoŋ huutortoo ko aksiyoŋ miijo humpito. Miijo OD ina teskaa wonde njiyaagu ñaamooɓe leɗɗe maa ɓeydu metaboliteeji defansiyoŋ, ɗum noon ɓeyda δj. E oon sahaa gooto, Hj ina ustoo sabu mbaydi ndii ina yuɓɓinee feewde e ustaare ŋakkeende humpitooji mbaylaandi. Miijo MT ina teskaa wonde njiyaagu ñaamooɓe huɗo maa addan mbayliigaaji ɗi ngonaa tiitoonde e nder metabolom, ɗum noon ɓeyda Hj ko maande ɓeydagol ŋakkeende humpitooji mbaylaandi e saabaade peccitagol Si e nder weeyo. En ndokkii kadi miijo jillondirngo, MT ɓurɗo moƴƴude, ɗo won e metaboliituuji jogiiɗi nafooje defansiyoŋ ɓurɗe toowde maa ɓeydo teeŋti noon (nafooje Si toowɗe), woɗɓe ina kollita jaabawuuli ranndomaaji (nafooje Si lesɗeele).
Huutoraade sifaaji miijo humpito, eɗen ciftina miijo OD ngam teskaade wonde waylooji keertiiɗi baɗaaɗi e mbayliigaaji mbaylaandi (herbivore) e nder ngonka kuuɓtodinka ka ngaddantaa, maa addan (i) ɓeydagol keertinagol mbaylaandi (indeks Si) dognirde keertinagol mbaylaandi (index δj) Ɓeydagol) won e pelle mbaylaandi keeriindi ( de metaboloij) nafoore defense ɓurnde toowde index) sabu waylo waylo peccitagol keewal mbaylaandi e peccitagol ɓanndu leptin ɓurngol heewde. To bannge mbayliigu gooto, peccitagol Si yamiraangol ina ɗaminaa, ɗo mbayliigu nguu ɓeydata teddeendi Si fawaade e teddeendi defansiyoŋ mum (Natal 1B). E nder ngool laawol, eɗen paamnina miijo MT ngam teskaade wonde ƴellitaare maa addan (i) waylooji ɗi ngonaa njuɓɓudi e nder mbayliigaaji mbaylaandi, baɗɗi ustaare limto δj, e (ii) ɓeydagol limto Hj sabu ɓeydagol ŋakkeende mbaylaandi. Walla randomness, baawɗo limteede e entropi Shannon e mbaadi keewal kuuɓtodinngal. So tawii ko mbaydi mbaylaandi, miijo MT maa teskaa peccitagol Si ranndomaaji. E teskaade wonde won e metaboliiteeji ina ngondi e sarɗiiji keertiiɗi e nder sarɗiiji keertiiɗi, won e sarɗiiji goɗɗi ngonaa e sarɗiiji keertiiɗi, kadi nafoore mum en defaare fawii ko e nokku, min ndarni kadi mbaadi defaare jillondirndi, ɗo δj e Hj pecciraa e ɗiɗi e dow Si Ɓeydagol e kala banngeeji metaboliteeji goɗɗi, tan won e pelle metaboliituuji goɗɗi ɓeydotooɗi maa, ɗi njogoo nafoore defaare toownde tan, maa Si jogo renndinde (Natal 1B).
Ngam ƴeewde teskagol miijo defansiyoŋ cifaango ngoo e dow aksiyoŋ sifotooɗo miijo humpito, min ƴettii ƴiye annduɓe (Ms) walla kuuɓtidinɗe (Sl) ƴiye ñaamooɓe huɗo e dow leɗɗe Nepenthes pallens (Natal 2A). E kuutoragol ƴeewndo MS/MS, min keɓii 599 spekteer MS/MS mo alaa ko woni e mum (fiilde doosɗe S1) e nder ƴiye metaan mooftaaɗe caggal nde mborosaaji ñamli. Huutoraade indeksuuji RDPI, Hj, e δj ngam yiytude mbayliigu loowdi kabaruuji e nder piille mbayliigu MS/MS ina hollita paandaale teskinɗe (Natal 2B). Ko ɓuri heewde e ko siforii ko, no sifaa humpito oo siforii nii, nde mborosaaji ɗii njokki e ñaamde leɗɗe, tolno denndaangal yuɓɓooji mbaylaandi ina ɓeydoo e nder sahaa : waktuuji 72 caggal nde mboros oo ñaami, RDPI ina ɓeydoo no feewi. So en tuugniima e ƴeewndo ngo bonnaaka, Hj ina usta no feewi, ɗum noon ko sabu ɓeydagol tolno keeriiɗo e mbaydi mbaylaandi, ndi limtaa ko e indeks δj. Ndee feere nanndunde ina yahdi e teskagol miijo OD, kono ina yahdi e teskagol mawngol miijo MT, ngo miijii wonde waylooji ranndomaaji (ɗi ngonaa njuɓɓudi) e nder tolnooji metabolit ina kuutoree no kammu defansiyoŋ nii (Natal 1B). Hay so tawii noon ko woni e elicitor oral secretion (OS) e jikkuuji ñamri ɗiin ƴiye ɗiɗi ina ceerti, ñamri mum en toowndi ina addana ɗum en waylooji nannduɗi e mbaydiiji Hj e δj e nder waktuuji 24 e waktuuji 72. Seerndi ɗum tan ko e waktuuji 72 RDPI. So en tuugniima e ko ñamri Ms saabii, mbayliigu nguu fof ko ñamri Sl addani ɗum ɓuri heewde.
(A) Desin jarriborɗo : ñaamooɓe leɗɗe (S1) walla annduɓe (Ms) ina ñamlee leɗɗe desalinated leɗɗe pittaali, tawi noon wonande ñaamooɓe leɗɗe simulated, OS Ms (W + OSMs) ina huutoree ngam jogaade punndiiji leɗɗe gonɗe e mbaydiiji gonɗi e ɓuuɓri. S1 (W + OSSl) ƴiye walla ndiyam (W + W). Kontrol (C) ko lefol ngol bonnaaka. (B) Induksibilite (RDPI so renndinaama e kartal ƴeewndo), keewal (indeks Hj) e indeks keeriiɗo (indeks δj) hiisaama ngam kartal metabolit keeriiɗo (599 MS/MS; fiilngo domen S1). Hoodereeji ina kollita ceertugol mawngol hakkunde ñamri huɗo toowndi e fedde toppitiinde (t-test Student e t-test gonɗo e mbaydiiji ɗiɗi, *P<0.05 e ***P<0.001). ns, alaa ko nafata. (C) Indeks ƴeewndo waktuuji mawɗi (kaɓirgal bulo, asid amin, asid organik e suukara; fiilngo S2) e spekter metabolit keeriiɗo (kaɓirgal boɗewal 443 MS/MS; fiilngo S1) caggal safaara simulated herbivory. Bannge colour ina hollita 95% hakkunde hoolaare. Hoodere ndee ina hollita feere mawnde hakkunde safaara e ƴeewndo [analyse quadratique de variance (ANOVA), rewi heen ko feere mawnde Tukey (HSD) ngam ƴeewndorɗe keewɗe post hoc, *P<0.05, **P<0.01 E *** P <0.001]. (D) Keertinagol plots scatter e profiles metabolites keertiiɗi (sampleeji keewɗi e safaaraaji ceertuɗi).
Ngam yuurnitaade so tawii waylo-waylo weeyo ngo ñaamooɓe leɗɗe ngaddata e tolno metabolom ina feeñi e waylooji to bannge metaboliteeji gooto gooto, min mbaɗti hakkillaaji amen ko adii fof e metaboliteeji janngeteeɗi ko adii e nder leɗɗe Nepenthes pallens jogiiɗe reentaade ñaamooɓe leɗɗe kollitooje. Amideeji fenoliik ko jokkere enɗam hidroksisinamamiid-poliamin mooftunde e nder golle ñaamde huɗo e nder mborosaaji, ina anndaa ina usta golle mborosaaji (32). En njiytii ko adii MS/MS ko nanndi heen, en njuurnitii mbaydiiji kinetik mum en kuuɓtodinɗi (Natal S1). Haawnaaki tawa ko feewti e fenol, tawa alaa ko woni e mum so wonaa reentaade ñaamooɓe leɗɗe, ko wayi no asid kulorojenik (CGA) e rutin, ina ustoo caggal ñaamooɓe leɗɗe. E ko feewti heen, ñaamooɓe huɗo ina mbaawi waɗde amiideeji fenol baawɗi wonde no feewi. Nyaamde jokkondirnde e ñaamooɓe leɗɗe ɗiɗi ɗee addani ɗum en fotde mbaydi ɓuuɓndi fenolamideeji, tee ngool laawol ina teskaa e sintesis de novo fenolamideeji. Ko noon kadi maa yiyte so en ƴeewtindiima laawol glikosiid diterpen 17-hidroksigeraniil nonanediyol (17-HGL-DTGs), ngol peewnata diterpen asiklik keewɗo, jogiiɗo golle baawɗe haɓaade ñaamooɓe leɗɗe (33), tawi Ms Feeding ina waɗi sifaa a SlFig1 nannduɗo e mum).
Nafoore jarribooji ñamri toowndi ndi ñaamooɓe huɗo mbaawi bonnude ko ceertugol tolno ñaamde leɗɗe e sahaa ñamri huɗo, ko ɗum addanta ɗum saɗtude ittude batte keertiiɗe ñaamooɓe huɗo ɗe gaañanɗe e ñaamooɓe huɗo ngaddata. Ngam ɓurde moƴƴude safrude keeriindi mbaydiiji ñaamooɓe leɗɗe e jaabawol mbayliigu leɗɗe gonɗe e mbaydi mbaylaandi, min njuurnitii ñamri mboros Ms e Sl e huutoraade ɗoon e ɗoon OS (OSM e OSS1) mooftiraaɗo keso oo e punndi W gonndi e nokkuuji leɗɗe jokkondirɗe. Ndee feere wiyetee ko safaara W + OS, tee ina fooɗta induction e sahaa laaɓtuɗo puɗɗagol jaabawol ngol ñaamoowo huɗo oo heɓata tawa ina addana ɗum batte jiiɓru ceertuɗe e tolno walla keewal ŋakkere ƴiiƴam (Natal 2A) (34). Huutoraade tuugnorgal ƴeewndo e hiisa MS/MS, min keɓii 443 spekteer MS/MS (fiilde doosɗe S1), tawi ina kawri e spekteeruuji mooftaaɗi ko adii e jarribooji ñamri toowndi. Njiylawu miijo humpito ngoo e nder ndeeɗoo fedde doosɗe MS/MS hollitii wonde reprogramming metabolomeeji keertiiɗi leɗɗe e simulation herbivores hollirii inducements keertiiɗi OS (Natal 2C). Haa teeŋti noon, so en ƴeewtindiima e safaara OSS1, OSM ina addana ɓeydagol keertinagol metabolom e waktuuji 4. Ina haani teskeede wonde so en ƴeewtindiima e doggol jarribooji ñamri huɗo toowndi, kinetik metabolik yiyteteeɗo e nder weeyo diidi kuutortooɗi Hj e δj no coordinateeji e tiitoonde keeriindi metabolom e jaabawol safaara huɗo siimtuɗo e nder sahaa Ɓeydagol jokkondire (Natal 2D). E oon sahaa gooto, min limtii ko woni e asideeji amino, asideeji organik e suukaraaji (fayse S2) ngam wiɗtude so tawii ndee ɓeydagol teskinngol e ganndal metabolom ina saɗti e reentaade mbayliigu karbon hakkundeejo e jaabawol ñaamooɓe huɗo siimtuɓe ( Natal S2). Ngam ɓeydaade faamde ngool laawol, min ɓeydii ƴeewtaade kinetik mooftugol mbaylaandi e laabi fenolamid e 17-HGL-DTG kaaldaaɗi ko adii ɗii. Induction OS-specific e ñaamooɓe huɗo ina wayloo e mbaadi mbayliigu ceertundi e nder mbayliigu fenolamid (Natal S3). Amideeji fenoliik baɗɗi pecce kumarin e kafeoyl ɓuri waawde huutoreede ko e OSS1, OSM ina addana ɗum udditde keeriiɗo e konjugateeji ferulil. Wonande laawol 17-HGL-DTG ngol, ƴeewndo OS feewtungo e geɗe malonilaasiyoŋ e dimalonilaasiyoŋ dowri yiytaa (Natal S3).
Ko adii ɗuum, min njanngii plastisite transkriptoom baɗaaɗo e OS e huutoraade mbaydi domen (data microarray) e nder sahaa, ko ɗum siimtata kuutoragol OSM ngam safrude leɗɗe leɗɗe rosette e nder kullon ladde. Kinetik sampleeji ɗii ina kawri no feewi e kinetik kuutorteeɗo e ndeeɗoo wiɗto metabolomik (35). So en tuugniima e rekonfiguraasiyoŋ metabolom ɗo plastisite metabolik ɓeydotoo teeŋti noon e nder sahaa, eɗen teskii bursiiji mbayliigu juutɗi e nder leɗɗe ɗe Ms addani, ɗo inducibility transcriptome (RDPI) e specialisation (δj) ngoni e 1 Won ɓeydagol mawngol e waktuuji, e keewal (Hj) maantinngal rewi ko e feeñninde BMP1 e keertinagol transkriptom (Natal S4). Iwdiiji taƴe mbaylaandi (ko wayi no P450, glikosiltransferase, e BAHD asiltransferase) ina tawtoree e golle mooftugol mbaylaandi keeriindi ummoraade e yuɓɓooji gonɗi e mbaylaandi adanndi, rewrude e mbaadi keeriindi toowndi kaal-ɗen dow ndii. Ko wayi no wiɗto, laawol fenilalanin ngol ƴeewtaama. Anndugol ngol hollitii wonde taƴe gonɗe e nder mbayliigu fenolamid ina keewi OS-induced e nder kullon ladde so renndinaama e leɗɗe ɗe njibinaaka, kadi ina ɓadii no feewi e mbaadiiji baylagol mum en. Faktore binndol MYB8 e taƴe gonɗe e mbaydi PAL1, PAL2, C4H e 4CL to dow ndeeɗoo laawol kollitii fuɗɗoode binndol ko yaawi. Asiltransferaseeji jogiiɗi darnde e mooɓondiral gadanal fenolamid, ko wayi no AT1, DH29, e CV86, ina kollita mbaadi ƴellitgol juutndi (Natal S4). Teskagol dow ngol hollitii wonde fuɗɗoode keertinagol transkriptom e ɓeydagol keertinagol metabolomik caggal ɗuum ko mbaadi kuuɓtodinndi, ina waawi tawa ko sabu njuɓɓudi jokkondire sinkron fuɗɗotoondi jaabawol defansiyoŋ doole.
Rekonfiguraasiyoŋ e nder baylagol hormon leɗɗe ina gollira no laral kuuɓtodinngal jokkondirngal e humpitooji ñaamooɓe leɗɗe ngam reprogramming fisiyoloji leɗɗe. Caggal simulation herbivore, min poondii dinamiik kuuɓtodinɗo cate hormon leɗɗe teeŋtuɗe, min njiyti kadi koolondiral waktuuji hakkunde majji [koeffisiyen korrelaasiyoŋ Pearson (PCC)> 0,4] (Natal 3A). No sikkirtee nii, hormonuuji leɗɗe jowitiiɗi e biyosintesis ina njokkondiri e nder laylaytol baylagol hormon leɗɗe. Yanti heen, keertinagol mbaylaandi (index Si) ina kartondiri e ngalɗoo lowre ngam teeŋtinde hormonuuji leɗɗe ɗi safaaraaji ceertuɗi ngaddata. Fannuuji ɗiɗi mawɗi jaabawol keeriiɗo ñaamooɓe huɗo ina ƴettaa : heen gooto ko e nder njuɓɓudi JA, ɗo JA (mbaydi mum biyoloji JA-Ile) e geɗe goɗɗe ummoriiɗe e JA ina kollita tolno Si ɓurɗo toowde ; keddiiɗo oo ko etileen (ET). Gibberellin hollirii tan ɓeydagol seeɗa e keewal ñaamooɓe leɗɗe, tawi noon hormonuuji leɗɗe goɗɗi, ko wayi no sitokinin, oksiin, e asid absisik, ina njogii keertingol induksiyoŋ tokosol wonande ñaamooɓe leɗɗe. So en tuugniima e huutoraade W + W tan, ɓeydagol teddeendi ɓurndi toowde e ƴellitaare JA rewrude e kuutorgal OS (W + OS) ina waawi wayleede no feewi e kolliroowo keeriiɗo tiiɗɗo JAs. Ko sikkaano, OSM e OSS1 jogiiɗi mbaydiiji elicitor ceertuɗi ina nganndaa ina mbaawi saabaade mooftugol JA e JA-Ile nanndungol. E ko feewti e OSS1, OSM ina teskaa e semmbe OSMs, tawi noon OSS1 ina ɓeyda jaabawol gaañanɗe basal (Natal 3B).
(A) Ƴeewndo reso co-expression tuugiiɗo e hiisa PCC e simulation kinetik mooftugol hormon leɗɗe baɗaaɗo e ñaamooɓe leɗɗe. Nokku oo ina hollira hormon leɗɗe gooto, mawneeki noddaango ngoo ina hollira indeks Si keeriiɗo e hormon leɗɗe hakkunde safaaraaji. (B) Moftugol JA, JA-Ile e ET e nder leɗɗe saabaade safaaraaji ceertuɗi kollitooji kalaaji ceertuɗi : abrikot, W + OSM ; bulo, W + OSSl; ɓaleejo, W + W; gray, C (konngol) . Hoodereeji ina kollita ceertugol mawngol hakkunde safaara e ƴeewndo (ANOVA laabi ɗiɗi rewi heen ko Tukey HSD post hoc ƴeewndo keewngo, *** P <0.001). Ƴeewndo miijo humpito (C)697 MS/MS (fayse domen S1) e nder biyosintesis JA e spekter perception bonɗo (irAOC e irCOI1) e (D)585 MS/MS (fayse domen S1) e nder ETR1 e signal ET bonɗo Peeje ɗiɗi simulated linehivore e vecle plant. Hoodereeji ina kollita ceertugol mawngol hakkunde safaara W+OS e ƴeewndo ngo bonnaaka (ANOVA laabi ɗiɗi rewi heen ko Tukey HSD post hoc ƴeewndo keewngo, *P<0.05, **P<0.01 e ***P<0.001). (E) Graafiiji cakkitiiɗi luural cakkitiingal e keertinagol. Nokkuuji ɗii ina kolla mbaydiiji ceertuɗi baylaaɗi ; maandeeji ɗii ina kollita laabi safaara ceertuɗi : tataɓal, W + OSS1 ; njuuteendi, W + OSM; taarik C
Ko adii ɗuum, eɗen kuutoroo mbaydi Nepenthes ɓuuɓndi (irCOI1 e sETR1) baylaaɗi e nder laabi teeŋtuɗi biyosintesis JA e ET (irAOC e irACO) e faamde (irCOI1 e sETR1) ngam yuurnitaade mbayliigu ɗeen hormonuuji ɗiɗi leɗɗe e darnde reprogramming ñaamooɓe leɗɗe The relative. E tuugnaade e jarribooji gadiizi zi, min teskiima vursugol herbivore-OS e nder lezze vursugol (EV) (Natal 3, C haa D) e ustaare keewnde e vursugol Hj ngol OSM saabi, tawi vursugol δj ngol ina veydoo. Jaabawol ngol ɓuri laaɓtude e jaabawol ngol OSS1 ummini. Natal diidi ɗiɗi kuutortoongal Hj e δj ngam waɗde coñce ina hollita deregulaasiyoŋ keeriiɗo (Natal 3E). Ko ɓuri laaɓtude heen ko e nder mbaydiiji ɗi ngalaa maande JA, keewal metabolom e mbayliigaaji keertiiɗi ɗi ñaamooɓe huɗo ngaddanta ɗii, ina famɗi ɗo ɗi ustata (Natal 3C). E ko feewti heen, jiyɗe ET deƴƴuɗe e nder leɗɗe sETR1, hay so tawii batte kuuɓtodinɗe e waylooji mbayliigu nguura leɗɗe ina pamɗi no feewi e batte JA, ina famɗitina ceertugol Hj e δj hakkunde ɓuuɓri OSM e OSS1 (Natal 3D e Natal S5). . Ɗum hollitii wonde, gaagaa golle kuuɓtodinɗe baylugol maande JA, baylugol maande ET ina gollina kadi no moƴƴiri e jaabawol mbaylaandi keeriindi e nder kullon ladde. E tuugnaade e ngool gollal laaɓtungal, alaa fof waylo waylii e kuuɓal metabolom e nder leɗɗe sETR1. To bannge goɗɗo oo, so en ƴeewtindiima e leɗɗe sETR1, leɗɗe irACO ina ngaddana mbayliigaaji kuuɓtodinɗi nannduɗi e mbayliigaaji mbaylaandi ɗi ñaamooɓe huɗo ngaddata, kono ina kollita tolnooji Hj e δj ceertuɗi no feewi hakkunde caɗeele OSM e OSS1 (Natal S5).
Ngam anndude metaboliteeji keertiiɗi jogiiɗi darnde teeŋtunde e jaabawol keeriiɗo e nder kullon ladde e fine-tune peewnugol mum en rewrude e maandeeji ET, min kuutoriima feere MS/MS structural ƴettaande ko adii. Ndee feere tuugii ko e feere bi-clustering ngam artirde ɓesngu mbaylaandi e nder pecce MS/MS [produit dot normalisé (NDP)] e tolno nanndugol tuugiiɗo e majjugol neutral (NL). Koolol dokke MS/MS peewnaaɗe e ƴeewndo laabi ET transgenic peewnii ko 585 MS/MS (fayse dokke S1), ɗum noon ko ɗum feewnaa e mooftude ɗe e nder mooɓre MS/MS mawnde jeeɗiɗi (M) (Natal 4A) . Won e ɗeen moodule ina keewi ɓuuɓde e mbaydiiji keertiiɗi ɗi nganndu-ɗaa ko adii ɗuum : yeru, M1, M2, M3, M4 e M7 ina keewi e mbaydiiji fenol keewɗi (M1), glikosiid flavonoid (M2), suukaraaji asil (M3 E M4), e 17-HGL-DTG (7). Yanti heen, kabaruuji keertiiɗi mbayliigu (index Si) mbayliigu gooto e nder kala moodel ina hiisee, kadi peccitagol mum Si ina waawi yiyeede e mbaydi teskinndi. E raɓɓiɗinaade, spektooji MS/MS kollitooji keertinagol toowngol e ñaamde leɗɗe e genotype ina cifaa e teddeendi Si toowndi, e limtooji kurtosis ina kollita peccitagol ƴiye e dow ŋorol wutte ñaamo. Gooto e ɗeen peccitagol koloid ɓuuɓngol yiytaa ko e M1, ɗo amide fenol holliri feccere Si ɓurnde toowde (Natal 4B). 17-HGL-DTG inducible herbivorous mo kaalɗen dow oo e nder M7 hollirii tolno Si moƳƳo, kollitoowo tolno moƳƳo e regleeji ceertuɗi hakkunde sifaaji OS ɗiɗi ɗii. E ko feewti heen, ko ɓuri heewde e mbayliigaaji keertiiɗi peewnaaɗi e konstitusi, ko wayi no rutin, CGA, e suukara asil, ina njeyaa e limtooji Si ɓurɗi famɗude. Ngam ɓeydaade yuurnitaade caɗeele gonɗe e mbaydiiji ɗii e peccitagol Si hakkunde mbayliigaaji keertiiɗi, lowre moolanaande feewnaama e kala moodel (Natal 4B). Teskagol teeŋtungol e miijo OD (ciimtol ngol e Natal 1B) ko wonde yuɓɓinde mbayliigaaji keertiiɗi caggal nde ñaamde leɗɗe ina foti addande mbayliigaaji laawol gootol e nder mbayliigaaji jogiiɗi nafoore defansiyoŋ toownde, haa teeŋti noon e ɓeydagol keewal mum en (hono no luurdi e peccitagol ranndo) Mode) Metaboliteeji defansiyoŋ teskaaɗi e miijo MT. Ko ɓuri heewde e geɗe fenol mooftaaɗe e M1 ina njokkondiri e golle ustaare golle ɓowɗi (32). So en ƴeewtindiima teddeendi Si e nder mbayliigaaji M1 hakkunde leɗɗe gonɗe e leɗɗe gonɗe e leɗɗe EV e nder waktuuji 24, en teskiima wonde keertinagol mbayliigaaji keewɗi caggal nde mborosaaji ñaamooɓe leɗɗe ina njogii ɓeydagol mawngol (Natal 4C). Ɓeydagol keeringol teddeendi Si yiytaa ko e fenolamideeji difagol tan, kono alaa ɓeydagol teddeendi Si yiytaa e fenoluuji goɗɗi e metaboliituuji ɗi nganndaaka gonɗi e ndeeɗoo mooɓre. Ko ɗum mbaadi keeriindi, jokkondirndi e miijo OD. Teskagol mawngol waylooji mbaylaandi ɗi ñaamooɓe huɗo ngaddata ina nanndi. Ngam ƴeewde so tawii ndeeɗoo keeriindi mbaydi fenolamid ina addana ET keeriiɗo OS, min mbaɗi limto Si metabolit, min ngaddi heen nafoore feeñninde feere hakkunde OSM e OSS1 e nder genotypes EV e sETR1 (Natal 4D ). E nder sETR1, feere nde fenamiid addata hakkunde OSM e OSS1 ina usta no feewi. Laawol bi-clustering ngol kadi huutoraama e dokke MS/MS mooftaaɗe e nder mbaydiiji ɗi JA mum en ŋakki ngam ƴeewde module MS/MS mawɗe jowitiiɗe e keertinagol mbayliigu JA-regulated (Natal S6).
(A) Njeñtudi mooɓondiral 585 MS/MS tuugiindi e feccere renndinde (nanndi NDP) e ŋakkeende neutral renndinde (nanndugol NL) ina addana moodel (M) jokkondirde e galle kuuɓtodinɗo anndaaɗo, walla e mbaydi Metabolite mo anndaaka walla mo moƴƴaani e mbayliigu. Ko adii kala mooɓre, ko peccitagol keeringol (Si) metabolit (MS/MS) hollirtee. (B) Reso moolanaango : Nokkuuji ina mbaɗa MS/MS e geɗe, NDP (boɗeejo) e NL (bulo) MS/MS limtooji (taƴre,> 0.6). Indeks keeriiɗo metabolit (Si) colour tuugiiɗo e moodel (nano) e kartoŋaaji e reso molekul (nyaamo). (C) Module M1 e leɗɗe EV e nder ngonka gonka e nder (kontrol) e ngonka gonka e nder waktuuji 24 : natal resooji molekulaaji (teddeendi Si ko mawneeki noddaango, fenolamid defensiif ina teskaa e bulo). (D) Natal jokkorgal molekul M1 ngal laabi spekteer sETR1 e ŋakkeende faamde EV e ET : ko mbaydi fenol gonndi e noddaango cirƴam ɓalejam, e seerndi mawndi (teddeendi P) hakkunde safaaraaji W + OSM e W + OSS1 ko mawneeki Noddaango. CP, ko N-kafeyoil-tirosin; CS, ko N-kafeyil-spermidin; FP, ko asid N-ferulik asid esteer-urik ; FS, ko N-feruliil-spermidin; CoP, N’, N “-Kumaroliil-tirosin; DCS, N’, N”-dikafeyoil-spermidin; CFS, N', N”-kafeyoil, feruloil-spermidin; Lisiyom barbarum e nder Ɓiɗɗo wolde; Nik. O-AS, suukara O-asil.
En ɓeydii yaajnude wiɗto ngoo gila e genotype Nepenthes gooto mo ɓuuɓnaaka haa e yimɓe tawaaɓe, ɗo mbayliigaaji tiiɗɗi nder toɓɓe JA ñaamooɓe leɗɗe e toɓɓe metabolite keertiiɗe cifaa ko adii e nder yimɓe tago (26). Huutoro ndeeɗoo fedde doosɗe ngam suɗaade 43 gertooɗe. Ɗeeɗoo gertooɗe ina mbaɗi 123 sifaa leɗɗe ummoriiɗe e N. pallens. Ɗeeɗoo leɗɗe ƴettaa ko e aawdiiji mooftaaɗi e nokkuuji ceertuɗi e nder Utah, Nevada, Arizona, e Kaliforni (Natal S7), min limti keewal metabolom (ɗoo ina wiyee tolno yimɓe) keewal β) e keewal keertinaangal ngal OSM saabi. E tuugnaade e wiɗtooji ɓennuɗi, en njiyii mbayliigaaji keewɗi e nder weeyo e nder weeyo Hj e δj, kollitooji wonde germplasm ina jogii ceertugol mawngol e plastisite jaabawol mum en e weeyo e ñaamooɓe huɗo (Natal S7). Ndee fedde ina siftina teskaaɗe ɓennuɗe ko fayti e mbayliigaaji JAs ɗi ñaamooɓe huɗo ngaddanta, tee ina jokki nafoore toownde no feewi e nder ɓesngu gooto (26, 36). E huutoraade JA e JA-Ile ngam ƴeewde jokkondire tolno kuuɓtodinɗe hakkunde Hj e δj, en njiyii wonde ina woodi jokkondire moƴƴe maantinɗe hakkunde JA e indeks keewal e keertinagol metabolome β (Natal S7). Ɗum ina hollita wonde heterogenesis baɗaaɗo e ñaamooɓe leɗɗe e nder induksiyoŋ JAs yiytaa to tolno yimɓe ina waawi tawa ko sabu polimorfiisuuji metabolik kuuɓtodinɗi baɗɗi suɓaade e nder ñaamooɓe leɗɗe ɓowɗi.
Wiɗtooji ɓennuɗi kollitii wonde sifaaji tuubaako ina ceerti no feewi e sifaaji e fawaade e fawaade e reentaare mbaylaandi (métabolisme) gonndi e mbayliigu. Ina sikkaa wonde ɗeen waylooji e nder baylagol maandeeji anti-herbivore e mbaawkaaji reentaade ina njuɓɓinee e ŋakkeende keewal ɓowɗi, nguurndam leɗɗe, e njoɓdi peewnugol reenngo e nder nokku ɗo leƴƴi goɗɗi mawnata ɗii. En njanngii jokkondire mbayliigu metabolome leɗɗe ɗe ñaamooɓe leɗɗe e nder leɗɗe jeegom Nicotiana jeyaaɗe e Amerik worgo e Amerik fuɗnaange. Ɗeeɗoo leƴƴi ina ɓadii Nepenthes Amerik worgo, woni Nicolas Bociflo. La, N. nikotinuuji, nikotinaaji n. huɗo ɓuuɓngo, tuubaako ɓuuɓɗo, tuubaako lineer, tuubaako (Nicotiana spegazzinii) e tuubaako leɗɗe tuubaako (Natal 5A) (37). Jeegom e ɗeen leƴƴi, ina heen leƴƴi N. please ɗi sifaaji mum en moƴƴi, ko leɗɗe duumotooɗe e nder laylaytol petunia, obtusifolia N. ko leɗɗe duumotooɗe e nder laylaytol banndiraaɓe Trigonophyllae (38). Caggal ɗuum, induction W + W, W + OSM e W + OSS1 mbaɗaa e ɗeeɗoo leƴƴi jeeɗiɗi ngam janngude no mbaydi mbaylaandi (metabolisme) to bannge leƴƴi e ñamri ɓowɗi.
(A) Lekki filogenetik bootstrap tuugiiɗi e mbaadi ɓurndi heewde [ngam sintesis glutamine nukliyeer (38)] e peccitagol geɗe jeeɗiɗi Nicotiana jokkondirɗe (nokkuuji ceertuɗi) (37). (B) Taƴre cirƴagol keewal keeringal wonande mbaydiiji mbaylaandi e nder mbaydiiji jeeɗiɗi Nicotiana (939 MS/MS; fiilngo domen S1). To bannge muminteeji, keewal metabolom ina jokkondiri no feewi e tolno keertinagol. Njiylawu jokkondire to bannge mbaydiiji hakkunde keewal mbaylaandi e keertinagol e mooftugol JA hollitaama e Natal 2. S9. Nokkuure, sifaaji ceertuɗi; tatiire, W + OSS1; njuuteendi, W + OSM; (C) Dinamiik Nicotiana JA e JA-Ile ina limtee fawaade e amplitude ƴellitaare OS (ANOVA laabi ɗiɗi e Tukey HSD caggal ƴeewndo keewngo, * P <0,05, ** P <0,01 e * ** Ngam ƴeewndo W + OS e W + W, P <0,001). Box plot (D) keewal e (E) keertinagol kala sifaa caggal nde siimtugol ñaamooɓe huɗo e metil JA (MeJA). Hoodere ndee ina hollita feere mawnde hakkunde W + OS e W + W walla lanolin ɓeydaade W (Lan + W) walla Lan ɓeydeede MeJA (Lan + MeJa) e ƴeewndo Lan (anndinde mbayliigu laabi ɗiɗi, rewi heen ko ƴeewndo keewngo post hoc HSD Tukey , *P<0.05, **P<0.01 e **P<0.01 e).
Huutoraade feere njuɓɓudi ɗiɗmiri, min ciifi moodeluuji 9 939 MS/MS (fiilde domen S1). Ko MS/MS reconfigured e safaaraaji ceertuɗi ina seerti no feewi e nder moodule ceertuɗe hakkunde leƴƴi (Natal S8). Yiytude Hj (hono no wiyetee ɗoo γ-keewceeral to bannge leƴƴi) e δj ina hollita wonde leƴƴi ceertuɗi ina kawra e pelle ceertuɗe no feewi e nder weeyo mbaylaandi, ɗo feccere to bannge leƴƴi ɓuri teeŋtude e ƴellitaare. So wonaa N. linear e N. obliquus, eɗe kollita batte njiylawu keewɗe (Natal 5B). E ko feewti heen, leƴƴi ko wayi no N. purpurea e N. obtusifolia ina njogii jaabawol mbayliigu ɓurngol famɗude e safaara, kono mbayliigu nguu ɓuri heewde. Peccitagol keertiingol e sifaaji jaabawol mbayliigu nguu addani jokkondire bonɗe mawɗe hakkunde keertinagol e keewal gamma (PCC = -0,46, P = 4,9×10-8). Waylooji baɗeteeɗi e OS e nder tolnooji JAs ina njokkondiri no moƴƴi e keertinagol metabolom, ina njokkondiri kadi e keewal gamma metabolik kollitoowol kala tagoore (Natal 5B e Natal S9). Ina haani ciftinen wonde leƴƴi ɗi mbiyatee e ɗemngal “jaabawol maande” e Natal 5C, ko wayi no ƴiye Nepenthes, Nepenthes acute, e Nepenthes attenuated, ina ngadda maale maantinɗe e nder hojomaaji 30. Ko ɓooyaani koo, ɓuuɓri JA e JA-Ile keertiindi OS, tawi noon bakteriiji goɗɗi biyeteeɗi « signaal ɗi njaabaaki », ko wayi no miijooji Nepenthes, Nepenthes powder e N. obtusifolia ina kollita tan JA-Ile Edge induction tawa alaa ko OS keertini ɗum (Natal 5C). To bannge mbayliigu, hono no mbiyru-ɗen dow nii, wonande Nepenthes ɓuuɓɗo, geɗe jaabtooje signaal ɗee kollirii keertinagol OS e ɓeydude no feewi δj, tawi ina usta Hj. Ndeeɗoo batte OS-specific priming yiytaaka e nder tagooje limtaaɗe e tagooje ɗe ngonaa mbayliigu (Natal 5, D e E). Metaboliteeji keertiiɗi OS ɓuri renndeede ko hakkunde tagooje jaabotooɗe maandeeji, e ɗeen ɗoon dente maandeeji ina kawra e tagooje jaabotooɗe maandeeji ɓurɗe famɗude, tawi noon tagooje jaabotooɗe maandeeji ɓurɗe famɗude ina kollita jokkondire seeɗa (Natal S8 ). Ndee ɗoo yi’annde hollitii wonde OS-specific induction JAs e OS-specific reconfiguration metabolome dow ina kawri e tolno mumen.
Ko adii ɗuum, min kuutoriima paasta lanolin ina waɗi metil JA (MeJA) ngam safrude leɗɗe ngam wiɗtude so tawii ɗeeɗoo sifaaji jokkondire ina kaɗee e keɓgol JA kuutorteeɗo e JA eksoojen, tawa ina wona e nder sitoplasma leɗɗe. Deesterifikaasiyoŋ jaawɗo ko JA. En njiyii noon mbaydi mbayliigu seeɗa-seeɗa gila e tagooje jaabtooje signaal haa e tagooje jaabotooɗe signaal, ko ɗum addani jokkondire JA (Natal 5, D e E). E raɓɓiɗinaade, safaara MeJA ina rewtini no feewi metaboloomuuji limtooji limtooji, N. obliquus, N. aquaticus, N. pallens, e N. mikimotoi, ɗum addani ɓeydagol mawngol δj e ustaare Hj. N. purpurea hollitii tan ɓeydagol δj, kono wonaa Hj. N. obtusifolia, mo ko adii ɗuum hollitaama ina moofta toɓɓe JAs ɗe ŋakkaani no feewi, kadi ina jaaboo no feewi e safaara MeJA to bannge mbayliigu metabolom. Ɗee geɗe kollitii wonde peewnugol JA walla mbayliigu signaal ina famɗi no feewi e nder fijirde e nder tagooje ɗe njaabaaki signaal. Ngam hoolkisaade ngool miijo, min njanngii sifaaji nay (N. pallens, N. mills, N. pink e N. microphylla) ɗi W + W, W + OSMs e W + OSS1 (39) ngaddi. E tuugnaade e mbaadi mbayliigu metabolom, leƴƴi ɗii ina ceerti no feewi e nder weeyo transkriptom, e nder ɗuum N. attenuated hollirii RDPI ɓurɗo toowde mo OS addani, N. gracilis ɓuri famɗude (Natal 6A). Kono tan, tawaama wonde keewal transkriptom ngal N. oblonga addani ngal ɓuri famɗude e nder leƴƴi nay ɗii, ko luurdi e keewal metabonomik ɓurngal toowde ngal N. oblonga hollirnoo ko adii e nder leƴƴi jeeɗiɗi ɗii. Wiɗtooji ɓennuɗi kollitii wonde denndaangal taƴe jowitiiɗe e maandeeji defansiyoŋ gadani, ina heen maandeeji JA, ina paamnina keertinagol jaabawuuli defansiyoŋ gadani ɗi elicitoruuji jokkondirɗi e ñaamooɓe leɗɗe ngaddata e nder kullon Nicotiana (39). Yerondirde laabi baylagol JA hakkunde ɗeeɗoo geɗe nay hollitii mbaadi teskinndi (Natal 6B). Ko ɓuri heewde e taƴe gonɗe e ngalɗoo laawol, ko wayi no AOC, OPR3, ACX e COI1, kollirii tolnooji toowɗi e nder ɗeeɗoo tagooje nay. Kono tan, taƴre teeŋtunde, hono JAR4, ina wayla JA e mbaadi mum biyoloji, hono binndi mooftaaɗi JA-Ile, tee tolno binndi mum ina famɗi no feewi, haa teeŋti noon e N. mills, Nepenthes pieris e N. microphylla. Yanti heen, ko binndol taƴre woɗnde AOS tan yiytaa e N. bifidum. Ɗee mbayliigaaji e baylagol taƴe ina mbaawi wonde sabaabu fenotipeeji ɓurɗi heewde ɗi peewnugol JA ina famɗi e nder kullon anergik signal e peewnugol N. gracilis.
(A) Ƴeewndo miijo humpito e reprogramming jaabawuuli binndol gadani e nder mbaydiiji tuubakooɓe nay jokkondirɗi ɓadtiiɗi, ƴettaaɗi e hojomaaji 30 caggal nde njiytu-ɗen ñaamde leɗɗe. RDPI ina hiisee e nanondiral leɗɗe ɗe OS ñaamoowo huɗo addata e ƴeewndo ñawu nguu. Nokkuuji ɗii ina kollita sifaaji ceertuɗi, maandeeji ɗii ina kollita laabi safaara ceertuɗi. (B) Anndinde baylagol taƴe e nder laabi JA signaling hakkunde leƴƴi nay. Laawol JA hoybingol ngol hollitaama sara plot kaɓirgal ngal. Nokkuuji ceertuɗi ina kollita laabi gollorɗi ceertuɗi. Hoodere ndee hollitii wonde ina woodi seerndi mawndi hakkunde safaara W + OS e ƴeewndo W + W (ngam t-test Student ngam seerndi ɗiɗo, *P<0.05, **P<0.01 e ***P<0.001). OPDA, ko asid 12-oksofitodiyenoik ; OPC-8 : 0,3-okso-2(2′(Z)-pentenil)-siklopentan-1-asid oktanoik.
E nder feccere sakkitiinde ndee, en njanngii no mbayliigu keeriiɗo e mbaydiiji ɓowɗi (metabolome) leɗɗe ceertuɗe waawirta reentaade ñaamooɓe huɗo. Wiɗtooji ɓennuɗi teeŋtinii mbaydi Nicotiana. Reentaade Ms e larve ina ceerti no feewi (40). Ɗoo, en njanngii jokkondire hakkunde ooɗoo model e plastisite metabolik mum en. Huutoraade sifaaji tuubakooɓe nay gonɗi dow ɗii, e jarribaade jokkondire hakkunde keewal e keertinagol metabolome saabiima e ñaamooɓe leɗɗe e reentaade leɗɗe e Ms e Sl, en njiyii reentaade, keewal e keertinagol to generalist Sl Fof ina jokkondiri no moƴƴi, tawi noon jokkondire hakkunde reentaade keewal annduɓe ladies e the Fig S10). So tawii ko to bannge reentaade S1, N. chinensis e N. gracilis ɓuuɓɗi ɗii fof, ko adii ɗuum kolliraama ina kollita tolnooji mbayliigu JA e plastisite metabolome, ina njogii jaabawuuli ceertuɗi no feewi e induksiyoŋ ñaamooɓe huɗo, kadi ina kollita kadi reentaade toownde nanndunde. Sex.
E nder duuɓi capanɗe jeegom jawtuɗi ɗii, miijo faddaade leɗɗe rokkii mbaydi miijo, tuugniindi e ɗuum wiɗtooɓe ɓee teskiima limoore mawnde e ƴellitaare e golle metaboliteeji keertiiɗi leɗɗe. Ko ɓuri heewde e ɗeen miijooji ndewaani laawol no woorunoo e ƴeewndo tiiɗngo (41). Ɓe ndarni teskaaɗe teeŋtuɗe (3) e tolno hiisa gooto. So jarribo teskagol teeŋtungol ina addana miijooji keertiiɗi ƴeewteede, ɗum waɗata ko fannu oo ina yahra yeeso. Walliteede, kono jaɓde woɗɓe (42). E nder ɗuum, miijo keso ngoo ina waɗa teskaaɗe e toɓɓe ceertuɗe e ƴeewndo, ina ɓeyda heen kadi laral kesal miijooji sifotooɗi (42). Kono tan, miijooji ɗiɗi cifaaɗi e tolno gollal ɗii, MT e OD, ina mbaawi faamneede e ko yaawi wonde ko teskaaɗe teeŋtuɗe e mbayliigaaji keertiiɗi mbayliigaaji weeyo ɗi ñaamooɓe huɗo ngaddata : miijo OD ina sikki wonde mbayliigaaji “space” mbayliigaaji keertiiɗi ɗii ina njogii tiitoonde no feewi . Miijo MT ina sikki wonde ɗeen mbayliigaaji maa ngonaa tiitoonde, tawa ina tawee e weeyo mbaylaandi, tee ina keewi jogaade mbayliigaaji baawɗi reentaade toowɗi. Ƴeewirde ɓennunde e teskagol OD e MT ƴeewtaama e kuutoragol set ɓuuɓɗo e mbaydiiji “defense” a priori. Ɗee jarribooje baɗɗe metabolit ina kaɗa mbaawka ƴeewtaade tolno e laawol mbayliigu metabolom e nder sahaa ñaamde leɗɗe, kadi ɗe njaɓataa jarribagol e nder njuɓɓudi limtooji jokkondirndi ngam ɗaɓɓude teskagol teeŋtungol baawngol ƴeewteede no feewi Quantify mbayliigaaji e nder metabolom leɗɗe. Ɗoo, min kuutoriima karallaagal kesal e nder metabolomik tuugingal e MS hiisiwal e waɗde ƴeewndo MS dekonvolusiyoŋ e nder kaalis kuuɓtodinɗo sifotooɗe miijo humpito ngam ƴeewde ceertugol hakkunde ɗiɗo eɓɓaaɗe ɗee to tolno metabolomik aduna. Teskagol mawngol ngolɗoo miijo. Miijo humpito huutoraama e fannuuji keewɗi, haa teeŋti noon e wiɗtooji jowitiiɗi e keewal nguurndam e doggol ñamri (43). Kono, ko nganndu-ɗen, ko ngol woni go’o ko kuutorgal kuutorteengal ngam siftinde nokku humpito mbaylaandi leɗɗe e safrude caɗeele ekolosii jowitiiɗe e mbayliigaaji mbaylaandi wakkatiiji ngam jaabaade nate weeyo. Haa teeŋti noon, mbaawka ndeeɗoo feere ina tawee e mbaawka mum renndinde paandaale nder e hakkunde muminteeji leɗɗe ngam yuurnitaade no ñaamooɓe leɗɗe peeñiri gila e muminteeji ceertuɗi haa e paandaale makroevolutionnaire hakkunde muminteeji e tolnooji iftinirgol ceertuɗi. Metabolism.
Anndugol geɗe mawɗe (PCA) ina wayla denndaangal doosɗe keewɗe e nder nokku ustugol dimensiyoŋaaji ngam waawde faamde mbaydi mawndi doosɗe ɗee, ko ɗum waɗi ina heewi huutoreede no feere wiɗto ngam yuurnitaade denndaangal doosɗe ɗee, ko wayi no metabolom dekonvolusiyoŋ. Kono noon, ustude dimensiyoŋaaji maa majju feccere e humpitooji gonɗi e nder doggol doosɗe, tee PCA waawaa rokkude humpitooji keewɗi ko faati e sifaaji teeŋtuɗi e miijo ekolosii, ko wayi no : hol no ñaamooɓe leɗɗe mbaylirta keewal e nder fannuuji keertiiɗi (yeru, ngalu, renndo) E keewal) metaboliteeji ? Hol ko woni metaboliteeji teskaaɗi e ngonka gonka e ñaamoowo leɗɗe ? So en ƴeewii keertinagol, keewal e inducibility, humpitooji gonɗi e nder mbaydi mbaylaandi keeriindi leɗɗe ina njuumta, ina tawaa wonde ñaamde kullon ladde ina waawi huutoraade mbaylaandi keeriindi. Ko en cikkaani, en teskiima wonde, no siforaa e kollitooje miijo humpitooji kuutoraazi, ngonka mbaylaandi (métabolisme) jibinaande ina jogii jokkondire mawze caggal njilluuji zii fof (generalist Sl) e karallo Solanaceae Ms. Hay so tawii jikkuuji mavve e njuvvudi mavve ina ceerti no feewi. Fuɗɗorde asid fat-asid amino (FAC) e nder OS (31). E huutoraade OS ñaamoowo leɗɗe ngam safrude ñawanɗe punndi ndartinaaɗe, safrude ñaamoowo leɗɗe siimtuɗo kadi hollirii ko nanndi heen. Ndee feere teskinnde ngam siimtude jaabawol leɗɗe e mborosaaji ñaamooɓe leɗɗe ina itta geɗe jiiɓru saabaade waylooji jikkuuji ñaamde leɗɗe, ko ɗum addanta bonnugol tolnooji ceertuɗi e sahaaji ceertuɗi (34). FAC, mo nganndu-ɗaa ko kañum ɓuri saabaade OSM, ina usta JAS e jaabawol hormon leɗɗe goɗɗe e nder OSS1, OSS1 ina usta laabi teemedde (31). Kono OSS1 ina addana JA mooftude toɓɓe nannduɗe e OSM. Ko adii ɗuum, hollitaama wonde jaabawol JA e nder Nepenthes ɓuuɓɗo ina teskaa no feewi e OSM, ɗo FAC waawi jogaade golle mum hay so tawii ina ɓuuɓna 1:1000 e ndiyam (44). Ko ɗum waɗi, so en ƴeewtindiima OSM, hay so tawii FAC e nder OSS1 ina famɗi no feewi, ina heddinoo ngam saabaade ɓuuɓri JA keewndi. Wiɗtooji ɓennuɗi kollitii wonde poroteyiin nannduɗo e porin (45) e oligosakariid (46) ina mbaawi huutoreede no feewi ngam ustude jaabawuuli reentaade leɗɗe e nder OSS1. Kono haa jooni anndaaka so tawii ko ɗeen elicitoruuji e nder OSS1 ngoni sabaabu mooftugol JA teskaangol e wiɗto jooni ngoo.
Hay so tawii wiɗtooji seeɗa ina ngoodi cifotooɗi mbaydiiji mbaylaandi ceertuɗi baɗeteeɗi e kuutoragol mbaylaandi ceertundi walla JA walla SA (asid salisilik) (47), hay gooto ustaani mbaylaandi mbaylaandi keeriindi e nder laylaytol huɗo leɗɗe e batte mum e mbaylaandi keeriindi The overall systemat is. kabaruuji keertiiɗi. Ndeeɗoo wiɗto ɓeydii tabitinde wonde jokkondiral reso hormon nder mum e hormonuuji leɗɗe goɗɗi ɗi ngonaa JAs ina mbayla keeriindi yuɓɓo mbaylaandi ndi ñaamooɓe leɗɗe ngaddata. Haa teeŋti noon, min teskiima wonde ET mo OSM saabi oo ɓuri OSS1 saabi oo no feewi. Ndeeɗoo feere ina yahdi e ko ɓuri heewde e FAC e nder OSM, ko ɗum sarɗi potɗo huutoreede ngam ustude bursi ET (48). E nder ngonka jokkondiral hakkunde leɗɗe e ñaamooɓe huɗo, golle baylagol ET e dow dinamiik metaboliit keeriiɗo leɗɗe ina ŋakki haa jooni, ina fawii tan e fedde wootere. Yanti heen, ko ɓuri heewde e wiɗtooji kuutoriima kuutoragol eksoojen ET walla ko adii ɗum walla inhibitoruuji keewɗi ngam janngude no ET rewirtee, e nder ɗuum ɗeen kuutorɗe kemikal eksoojen maa addan batte keewɗe ɗe ngonaa keertiiɗe. E ganndal amen, ndeeɗoo wiɗto ina hollita ƴeewndo adanngo mawngo e nder njuɓɓudi darnde ET e kuutoragol ET ngam feewnude e faamde leɗɗe mbaylaandi (transgenic) ŋakkuɗe ngam yuɓɓinde dinamiik metabolom leɗɗe. Induksiyoŋ ET keeriiɗo e ñaamooɓe leɗɗe ina waawi waylude jaabawol metabolom. Ɓuri teeŋtude heen ko waylude taƴe ET biyosintesis (ACO) e taƴe perception (ETR1) peeñninɗe mooftugol de novo fenolamideeji keertiiɗi e ñaamooɓe leɗɗe. Ko adii ɗuum, hollitaama wonde ET ina waawi moƴƴinde mooftugol nikotiin ngol JA addata, tawa ina reentoo putrescine N-metiltransferase (49). Kono so en ƴeewii to bannge mekanik, laaɓtaani no ET fine-tune induction fenamide. Ko jiidaa e golle mbayliigu maandeeji ET, ɓuuɓri mbaylaandi ina waawi kadi ustaade e S-adenosil-1-metionine ngam yuɓɓinde njulaagu e nder amiideeji poliaminofenol. S-adenosil-1-metionin ko ET e Common hakkundeejo laawol biyosintesis poliamin. Laawol ngol signal ET huutortoo ngam reende tolno fenolamid ina haani ɓeydaade wiɗteede.
Duuɓi juutɗi, sabu keewal mbayliigaaji keertiiɗi ɗi mbaydi mum en anndaaka, hakkille tiiɗɗo e cate mbayliigaaji keertiiɗi mbaawaano ƴeewtaade no feewi mbayliigaaji sahaaji keewal mbayliigaaji caggal jokkondiral biyoloji. E jooni jooni, tuugnaade e ƴeewndo miijo humpito, njeñtudi ɓurndi teeŋtude e keɓgol spekter MS/MS tuugingol e metaboliteeji ɗi ngalaa mbaydi, ko wonde ñaamooɓe leɗɗe ñaamooɓe walla siimtooɓe leɗɗe ina njokki e ustude keewal metaboliteeji keewɗi e nder metabolom leɗɗe tawa ina ɓeyda tolno keeriiɗo mum. Ngaal ɓeydagol wakkatiyankeewal e nder keertinagol metabolom ngol ñaamooɓe leɗɗe ngaddata ina jokkondiri e ɓeydagol sinerji e nder keertinagol transkriptom. Sifaa ɓurɗo wallitde e ndeeɗoo keeriindi metabolom ɓurndi mawnude (jogaade teddeendi Si ɓurndi toowde) ko metabolit keeriiɗo jogiiɗo golle ñaamde leɗɗe ɗe nganndu-ɗaa ko adii ɗuum. Ndeeɗoo feere ina yahdi e teskagol miijo OD, kono teskagol MT jowitiingol e ranndomaaji reprogramming metabolome yahdaani. Kono kadi, ngool doosgal ina yahdi e teskagol mbaadi jillondirndi (MT ɓurɗo moƴƴude; Natal 1B), sibu metaboliteeji goɗɗi ɗi ngalaa sifaaji, jogiiɗi golle defaare ɗe nganndaaka, ina mbaawi jokkude haa jooni e peccitagol Si ranndo.
Pattern teskaaɗo mo ndee wiɗto ɓeydi nanngude ko wonde gila e tolno mikroo-evolution (leɗɗe goote e tuubaako) haa e tolno evolution ɓurɗo mawnude (leƴƴi tuubaakuuji ɓadtiiɗi), tolnooji ceertuɗi yuɓɓo evolution ina ngoni e “defagol ɓurngol moƴƴude” Ina waɗi ceertugol maantinngol e mbaawkaaji ñaamooɓe huɗo. Moore e woɗɓe. (20) e Kessler e Kalske (1) e dow keewal mum en, ndartinii miijo waylude tolnooji tati gollorɗi keewal nguurndam ɗi Whittaker (50) seerndi e fuɗɗoode ɗii, e nder mbayliigaaji sahaaji gonɗi e keewal kemikal ; ɓeeɗoo winndooɓe kadi ciimtaani Laabi mooftugol dokke metabolome mawɗe kadi limtaani no hiisaaji keewal metabolism e nder ɗeen dokke. E nder ndeeɗoo wiɗto, waylooji tokoosi e senngo golle Whittaker maa ƴeewto keewal α-metabolik ko keewal mbaydiiji MS/MS e nder leɗɗe dottaaɗe, e keewal β-metabolik ko metabolism gonɗo e nder mbaydiiji gonɗi e nder fedde yimɓe Space, e keewal γ-metabolik maa won ɓeydaare e mbaydiiji nannduɗi.
Signal JA ina haani wonande jaabawuuli keewɗi e mbaydiiji mbaylaandi (metabolisme) ñaamooɓe leɗɗe. Kono tan, ŋakkeende jarribo keewngo tiiɗngo wonande darnde reglemannde biosintesis JA e nder keewal metabolom, e so tawii maande JA ko nokku kuuɓtodinɗo ngam keewal metabolik baɗngal stres e dow tolno makroevolutionnaire ɓurɗo toowde, ina ŋakki haa jooni. En teskiima wonde sifaa ñaamoowo huɗo Nepenthes ina addana metabolom keertinagol e mbayliigu keertinagol metabolom e nder denndaangal leƴƴi Nicotiana e nder leƴƴi Nicotiana ɓadtiiɗi ina jokkondiri no feewi e signaling JA. Yanti heen, so tawii maande JA ndee ina ŋakki, keertinagol mbayliigu ngu genotype herbivore gooto addata oo, maa usto (Natal 3, C e E). Nde tawnoo waylooji mbaydi mbaylaandi e nder denndaangal Nepenthes ɓuuɓɗi e nder tagoodi ɗii ɓuri heewde ko limtooji, mbayliigaaji keewal mbaylaandi β e keertinagol e nder ndeeɗoo wiɗto ina mbaawi ɓurde saabaade ustaare tiiɗnde e nder cate kuutorɗe keewɗe mbaylaandi. Ɗeeɗoo cate kuuɓtidinɗe ina njiimi feccere e mbaydi metabolom, ina ngadda jokkondire moƴƴe e maandeeji JA.
Sabu mekanismeeji biyokimikaaji mbaydiiji tuubakooɓe ɓadtiiɗi ɗum ɗii ina ceerti no feewi, ko ɗum waɗi metaboliteeji ɗii ina teskaa e fannu sifaa, ɗum noon ina ɓuri hiisaade. Kuutoragol miijo kabaruuji e sifaa mbaylaandi nanngaandi ina hollita wonde udditgol ñaamooɓe leɗɗe ina ɓeyda njulaagu hakkunde keewal mbaylaandi gamma e keertinagol. Signal JA ina jogii darnde mawnde e ndeeɗoo njulaagu. Ɓeydagol keertinagol metabolom ina yahdi e teskagol OD mawngol ngol, ina jokkondiri no moƴƴi e maande JA, maande JA ina jokkondiri no feewi e keewal gamma metabolik. Ɗeeɗoo mbaydiiji kollitii wonde mbaawka OD leɗɗe ɓuri teeŋtude ko e plastisite JA, so tawii ko e tolno mikroo-evolution walla e tolno evolution ɓurɗo mawnude. Jarribooji kuutoragol JA eksoojenik ɗi cirƴata ŋakkeende biyosintesis JA ina ɓeyda hollude wonde leƴƴi tuubaako jokkondirɗi ina mbaawi seertude e leƴƴi jaabotooɗi maandeeji e leƴƴi jaabotooɗi maandeeji, hono no mbaadiiji mum en JA e plastisite metabolom mo ñaamooɓe huɗo ngaddata nii. Muudo mo jaabaaki signal waawaa jaabaade sabu waasde mum feewnude JA endogenous, ko zuum wazi ina jogii keeri fisik. Ina gasa tawa ɗum saabi ɗum ko waylooji won e taƴe teeŋtuɗe e nder laawol JA (AOS e JAR4 e nder N. crescens) e... Ndee ɗoo yi’annde hollitii wonde ɗeeɗoo sifaaji makro-evolution hakkunde-leyɗe ina mbaawi ɓurde arde e waylooji e nder jiyɗe e jaabawol hormon ndernderi.
Ko jiidaa e jokkondiral hakkunde leɗɗe e ñaamooɓe huɗo, wiɗto keewal mbaylaandi ina jokkondiri e denndaangal ƴellitaare ganndal teeŋtunde e wiɗtooji jowitiiɗi e jokkondire nguurndam e nokkuuji e ƴellitaare sifaaji fenotipik caɗtuɗi. E ɓeydagol keewal dokke keɓtinaaɗe e kuutorɗe MS jamaanu, jarribooji hiisaaji e keewal mbaylaandi ina mbaawi hannde ɓurde ceertugol mbaylaandi neɗɗo/kategori e waɗde wiɗtooji winndereeji ngam feeñninde paandaale ɗe cikkaaka. E nder golle ƴeewndo mawngo, nate teeŋtuɗe ko miijo miijaade karte laaɓtuɗe baawɗe huutoreede ngam yuurnitaade doosɗe. Ko ɗum waɗi, njeñtudi teeŋtundi e kawral hannde ngal metabolomik MS/MS mo alaa ko woni e mum e miijo humpito, ko wonde ɗum ina rokka metrik koolaaɗo baawɗo huutoreede ngam mahde karte ngam yuurnitaade keewal metabolik e dow tolnooji taksonomiiji ceertuɗi. Ko ɗum woni sarɗi teskinɗo e ngalɗoo laawol. Janngugol ƴellitaare mikroo/makro e ekkolosi renndo.
To bannge iftinirgol makro, ko ɓuri teeŋtude e miijo iftinirgol leɗɗe e ɓowɗi ngol Ehrlich e Raven (51) ko teskaade wonde feeñninde keewal mbaylaandi hakkunde muminteeji ko sabaabu keewal leƴƴi leɗɗe. Kono e nder duuɓi capanɗe joyi ɗii, gila ndeeɗoo deftere semmbinde, ndeeɗoo teskaare ina famɗi ɗo ƴeewtaa (52). Ɗum ɓuri saabaade ko sifaaji filogenetik sifaaji mbayliigu nannduɗi e nder leƴƴi leɗɗe juutɗe. Rarity ina waawi huutoreede ngam anndinde laabi ƴeewndo paandaale. Golle MS/MS jooni ɗe miijo humpito huutortoo ina limta nanndiral MS/MS e nder mbaydiiji mbaylaandi ɗi nganndaaka (tawa suɓagol mbaylaandi ngol alaa ko adii) e waylude ɗiin MS/MSs e nder mbaydi mbaylaandi MS/MS, ko noon e nder mbaylaandi karallaagal Ɗeeɗoo mbaydiiji makro-evolutionnaire ina nanndi e tolno renndinde. Kollitgol limtooji koyɗi. Laawol ngol nanndi e anndinde filogenetik, baawɗo huutoraade jokkondire ngam limtude tolno feere-feere walla iftinirgol sifaaji tawa alaa ko anndaa ko adii.
To bannge biyokimika, miijo ƴeewndo Firn e Jones (53) hollitii wonde keewal mbaylaandi ina jokki e toɓɓe ceertuɗe ngam rokkude geɗe mbaylaandi ngam huutoraade golle mbaylaandi mbaylaandi ndi alaa ko jokkondiri walla lomtiniri. Laabi miijo kabaruuji ina ndokka mbaadi ɗo ɗeen waylooji iftinirɗi keertiiɗi e metaboliituuji baɗeteeɗi e sahaa keertinaango metaboliit mbaawi limteede e nder golle ƴeewndo iftinirgol teskinɗe : jokkondire bayoloji baawɗe wonde gila e keertingol tokosol haa e keertingol toowngol Metaboliteeji kaɗaaɗi e nokku gooto.
Ko ɗum fof e wayde noon, e balɗe gadane ganndal nguurndam moolanaangal, miijooji teeŋtuɗi ngam faddaade leɗɗe ƴellitaama, tee laabi baɗɗiiɗi e hiisaaji deductive ina cikka ko ɗiin tan ngoni feere yahrude yeeso ganndal. Ɗum ɓuri abbitaade ko e ŋakkeende karallaagal fotde metabolom fof. Hay so tawii laabi baɗɗiiɗi e hiisaaji ina teskaa e suɓaade laabi sababuuji goɗɗi, mbaawkaaji majji ngam yahrude yeeso e faamde men resooji biyokimikaaji ɓuri famɗude e laabi hiisaaji gonɗi hannde e ganndal keewngal doosɗe hannde. Ko zuum wazi, miijooji zi mbaawataa teskaade zi ina njahdi e doosze keewze, ko zuum wazi, foormula/test cycle yahrude yeeso e nder fannu wizto oo waawaa momteede (4). En teskiima wonde golle hiisiwal metabolomik naatnaaɗe ɗoo ɗee ina mbaawi umminde nafoore e geɗe cakkitiiɗe (no) e cakkitiiɗe (ko waɗi) keewal metabolism, kadi ina mbaawi wallitde e yonta keso ganndal doosɗe gonɗe e miijo. Jamanuuji ɗii ƴeewtindiima kadi miijooji teeŋtuɗi ɗi njiylotonoo yontaaji ɓennuɗi ɗii.
Nyaamdu huɗo toowndu ina waɗee e umminde larva instar ɗiɗaɓo walla larva Sl e dow lefol leɗɗe pittaali gooti Pale-colored lekki gootol ɓuuɓngol rose, tawa leɗɗe 10 ina njiytee e lekki kala. Larve mboros oo ina njuutee e njuumri, heddii ko ina wona waktuuji 24 e 72 caggal nde mboros oo yani e mum, ina yaawi ɓuuɓde, ina ƴetta metaboliteeji ɗii.
Simulaasiyoŋ safaara ñaamooɓe huɗo e mbaadi sinkronisaasiyoŋ no feewi. Laawol ngol ko huutoraade taƴe mbaylaandi ngam punndinde rowrowre tati ƴiye e kala bannge e nder ƴiye tati timmuɗe yaajɗe e leɗɗe ɗee e nder daawal mawnugol garland mbaylaandi, e ɗoon e ɗoon waɗde 1:5 Diluted Ms. Walla huutoraade koppi gloved ngam punndirde S1 wound e nder. Moƴƴinde e golloraade lefol no siforaa dow nii. Huutoroo feere sifotoonde adannde ndee ngam ittude mbayliigaaji gonɗi e nder ɓalndu e hormonuuji leɗɗe (54).
Ngam huutoraade JA eksoojen, leɗɗe tati petiole kala e leɗɗe jeegom ɓuuɓɗe roosaaji e kala sifaa ina njuutee e 20μl paasta lanolin ina waɗi 150μg MeJA (Lan + MeJA), e 20μl lanolin ɓeydaade e safrude ñawu nguu (Lan + la2), walla huutoraade aμl. Haakooji ɗii ƴettaa ko waktuuji 72 caggal nde ɗi njuppaa, ɗi njuppaa e azot ndiyam, ɗi ndewa e -80°C haa ɗi kuutoree.
Laabi nay JA e ET baylaaɗi, hono irAOC (36), irCOI1 (55), irACO e sETR1 (48), njiytaama e nder fedde men wiɗto. irAOC hollitii no feewi ustaare toɓɓe JA e JA-Ile, tawi noon irCOI1 ina ŋakkiraa JAs. So en tuugniima e EV, mooftugol JA-Ile ɓeydiima. Ko noon kadi irACO maa ustu peewnugol ET, so yerondiraama e EV, sETR1, mo ET alaa, maa ɓeydu peewnugol ET.
Spektromeeter laser fotoakustik (Sensor Sense ETD-300 sensor ET mo sahaa goonga) huutortee ko ngam waɗde fotde ET tawa alaa ko nafata. Ɗoon e ɗoon, caggal nde safaara oo safraa, feccere e leɗɗe ɗee taƴaa, waɗtaa e ɓuuɓri gilaasi 4 ml, tawa ko e nder waktuuji 5, nokku hoore ndee ina ɗalee haa moofta. E nder pooɗondiral ngal, kala ɓuuɓri ina ɓuuɓnee e ɓuuɓri 2 liiteer/waktu henndu laaɓndu fotde hojomaaji 8, tawi ko adii ɗuum rewi ko e katalis mo Sensor Sense rokki ngam ittude CO2 e ndiyam.
Dowlaaji mikroo-array ɗii njaltinaama e hitaande (35) e hitaande 1990, ɗi ndesndaa e nokku toppitiiɗo humpitooji ko faati e karallaagal nguurndam (NCBI) e nder lowre njuɓɓudi (limre jokkondire GSE30287). Dowlaaji kollitooji leɗɗe cafrorteeɗe e safaara W + OSMs e ƴeewndo ngo bonnaaka, ƴettaa ngam ndeeɗoo wiɗto. Tiiɗnaare raw ko log2. Ko adii wizto limtooji, limre vurnde moxxude ndee waylaama, vursaama haa 75 e kala 100 e kuutoragol package logiciel R.
Dowlaaji asliiji RNA (RNA-seq) ɗi mbaydiiji Nicotiana ɗii ƴettaa ko e defte NCBI (SRA), limoore eɓɓaande ndee ko PRJNA301787, ko Zhou et al. (39) e yahrude yeeso no siforaa e (56). Dowlaaji raw ɗi W + W, W + OSM e W + OSS1 kuutortoo ko nanndi e sifaaji Nicotiana ɗii cuɓaama ngam yuurnitaade e nder ndeeɗoo wiɗto, e ɗi njuurnitee ko nii : Ko adii fof, janngugol raw RNA-seq ngol waylaama e mbaadi FASTQ. HISAT2 waylata FASTQ e SAM, SAMtools waylata piille SAM e piille BAM sortaaɗe. StringTie ina huutoree ngam hiisaade baylagol taƴe, kadi feere baylagol mum ko wonde ina woodi pecce e nder ujunere pecce baɗeteeɗe e nder miliyoŋ pecce binndol jokkondire.
Kolonel kromatogaraafi Acclaim (150 mm x 2,1 mm; njaajeendi 2,2μm) kuutorteeɗo e ƴeewndo ngoo e kolonel garde 4 mm x 4 mm ina mbaɗi huunde wootere. Ko ɗoo mbaydi binndol huutortee e nder njuɓɓudi ƴeewndo ndiyam (UHPLC) : 0 haa 0,5 minit, isokratik 90% A [ndiyam deyoniseer, 0,1% (v/v) asetonitril (v/v) asetonitril (v/v) asetonitril e 0,05% asidmik B.05% ngam 0,05% ko asid formik); 0,5 haa 23,5 minit, faɗo ŋeñol ko 10% A e 90% B ; 23,5 haa 25 hojom, isokratik 10% A e 90% B. Njaajeendi ɓuuɓri ndii ko 400μl/min. Ngam denndaangal analiisaaji MS, njuumri koloñaal e nder analiisaaji quadrupole e waktuuji diwgol (qTOF) jogiiɗi ƴulɓe elektoro-spray gollotooɗi e mbaadi iyonizaasiyoŋ moƴƴo (voltage kapilaar, 4500 V; yaltinnde kapilaar 130 V ; Nguleeki yoorngo 200°C air/01;
Waɗde ƴeewndo pecce MS / MS (ko ɗoo woni MS / MS) mo alaa ko nafata walla mo seerndaani e doosɗe ngam heɓde humpitooji gonɗi e mbaydiiji mbaylaandi kuuɓtodinndi yiyteteendi. Miijo feere MS/MS nde seerndaani ndee tuugii ko e wonde quadrupole ina jogii windoore mawnde no feewi [ko ɗum waɗi, ƴeewde denndaangal maandeeji njuuteendi masse-to-charge (m/z) ko pecce]. Ngam ɗuum, nde tawnoo kuutorgal Impact II ngal waawaano sosde tilde CE, wiɗtooji keewɗi keertiiɗi mbaɗaama ngam huutoraade ɓeydagol teddeendi semmbe diisnondiral (CE) baɗngal colli. E raɓɓiɗinaade, ko adii fof, ƴeewto-ɗee sample oo e UHPLC-electrospray ionization/qTOF-MS kuutortooɗo mbaadi spektorometri masse gooto (sarɗiiji peccitagol lesɗi baɗaaɗi e peccitagol nder ɓuuɓri), ƴeewndo gila e m/z 50 haa 1500 e njuuteendi 5 Hz. Huutoroo azot ngam waɗde gaas colli ngam ƴeewndaade MS/MS, e waɗde peeje keertiiɗe e ɗeeɗoo jolɗe nay ceertuɗe diisnondiral : 20, 30, 40, e 50 eV. E nder golle fotde ɗee kala, quadrupole ina jogii windoore ɓurnde mawnude ngam seerndude masse, tuggi m/z 50 haa 1500. So ɓanndu yeesooru nduu m/z e jarribo njaajeendi seertude ndee waɗaama e 200, njuuteendi masse ndee ina huutoree e lowre gollorde kuutorgal ngal e 0 Da. Scan ngam pecce masse no woniri e mbaadi masse gooto. Huutoroo ɓuuɓri sodium (50 ml isopropanol, 200 μl asid formik e 1 ml ɓuuɓri ndiyam NaOH 1M) ngam kalibraasiyoŋ masse. Huutoraade algoritme kalibraasiyoŋ toowɗo Bruker, fiilngo domen ngoo kalibraa caggal nde doggi spekteer hakkundeejo e nder sahaa gooto. Huutoro gollal yaltinnde lowre Data Analysis v4.0 (Brook Dalton, Bremen, Almaañ) ngam waylude piille dokke mbaylaandi ɗee e mbaadi NetCDF. Koolol MS/MS ngol hiisaama e nder lowre udditiinde metabolomik MetaboLights (www.ebi.ac.uk) e limoore jokkondire. MTBLS1471.
Moɓondiral MS/MS ina waawi waɗeede e ƴeewndo korrelaasiyoŋ hakkunde MS1 e MS/MS maandeeji kalite ngam semmbe colli les e toowɗo e kuule kese kuutoraaɗe. Binndol R huutortee ko ngam heblude ƴeewndo korrelaasiyoŋ peccitagol gonngol e geɗel ngel, binndol C# (https://github.com/MPI-DL/indiscriminant-MS-MS-assembly-pipeline) huutortee ko ngam huutoraade kuule ɗee.
Ngam ustude boowal fenaande moƴƴal saabaade noddaango caggal e korrelaasiyoŋ fenaande saabaade yiytude won e sifaaji m/z e nder sampleeji seeɗa tan, eɗen kuutoroo gollal “filled peak” e nder paaspoor R XCMS (ngam feewnude noddaango caggal) Foti huutoreede ngam lomtaade “NA peunde” (peteunde) . So gollal fill peak huutoraama, ina woodi haa jooni “0′′ tiiɗndam teddeendi e nder doggol doggi ɗi maa battin e hiisa korrelaasiyoŋ.Ndeen, en njuurnitoto njeñtudi gollal doggi keɓaaɗi nde gollal fill peak huutoraa e nde gollal fill peak huutoraaka, e hiisaade background noise value value a corrected the the0 nafooje tiiɗɗe e nafoore baɗte hiisaaɗe En ƴeewtindiima kadi tan sifaaji ɗi tiiɗndam mum en ɓuri laabi tati nafoore baɗte, en ƴeewtindiima ɗi no “toɓɓe goonga.” Ngam hiisaaji PCC, ko maandeeji m/z tan njiylotoɗen e mbaydiiji gonɗi e mbaydi (MS1) e mbaydiiji doggi peccitagol ɗi ko famɗi fof peccitagol goongaaji jeetati (8) ƴeewtetee.
So tawii tiiɗnaare sifaa kalite prekursor e nder sample oo fof ina jokkondiri no feewi e ustaare tiiɗnaare sifaa kalite gooto oo, tawa ina jogii semmbe ɓuuɓɗo walla toowɗo, tawa kadi sifaa oo CAMERA ina winndaa heen ko wayi no peccol isotope, ina waawi ɓeydaade siforaade. Ndeen, e hiisaade denndaangal jokkondire baawɗe wonde e nder 3 s (winndere waktuuji jokkondire limtaaɗe ngam jokkondire ɓurɗe toowde), ƴeewndo korrelaasiyoŋ waɗaama. Ko nde teddeendi m/z ina famɗi e teddeendi gonndi e MS/MS ndii, tawa kadi peccitagol MS/MS ina waɗa e nokku gooto e sample e nder doggol doosɗe ngol, ko ndeen woni peccitagol ngol.
Tuugnaade e ɗeeɗoo kuule ɗiɗi laaɓtuɗe, en njaltinii pecce toɗɗaaɗe ɗe m/z mum en ɓuri m/z gonɗo e mbaydi teskinndi, e tuugnaade e nokku sample ɗo mbaydi ndii feeñata e pecce toɗɗaaɗe ɗee. Ina waawi kadi suɓaade sifaaji kalite peewnaaɗi e pecce keewɗe nder ƴoogirɗe peeñɗe e mbaadi MS1 ngam wonde kanndidaaji, tawa ina peeñnina mbaydiiji MS/MS redundant. Ngam ustude ngool redundansiyoŋ doosɗe, so tawii nanondiral NDP ngal spekteeruuji ɗii ɓurii 0,6, tawa kadi ɗi njeyaa ko e “pcgroup” kromatogram mo CAMERA anndini, maa en kawru. E joofnirde, en kawrii e denndaangal njeñtudi CE nayi jokkondirɗi e ƴoƴre e pecce e nder mbaydi kuuɓtodinndi dekonvoluted final e suɓaade ɓuuɓol ɓurngol toowde e nder denndaangal ɓuuɓol kanndidaaji jogiiɗi teddeendi m/z gooto e semmbeeji colli ceertuɗi. Laabi gollorɗi garooji ɗii tuugii ko e miijo mbaydi mbaylaandi (spectre composite) e teskaade sarɗiiji CE ceertuɗi potɗi huutoreede ngam ɓeydude mbaadiiji peccitagol, sibu won peccitagol ina mbaawi yiyteede tan e les semmbe colli keeriiɗo.
RDPI (30) huutoraa ko ngam hiisaade inducibilité mbaydi mbaylaandi. Keewceeral mbaydi mbayliigu (index Hj) ummorii ko e keewal MS/MS gonngal e huutoraade entropi Shannon e peccitagol MS/MS huutortoo ko eɓɓoore nde Martínez et al. (8). Hj = −∑i = 1mPijlog2(Pij) ɗo Pij hawrata e ɓuuɓol gonngol e MS/MS i-e nder sample j-e (j = 1, 2,..., m) (i = 1, 2, ..., m) t).
Keertinagol mbaylaandi (index Si) ina siforee no mbaydi baylagol MS/MS dottaaɗo e jokkondiral e keewal hakkunde sammeeji ƴeewteteeɗi ɗii. Keertinagol MS/MS ina hiisee no Si = 1t (∑j = 1tPijPilog2PijPi)
Huutoro foormulaaji ɗii ngam fooɗtude limre δj keertiinde e metabolom kala j sample, e limre keeriinde MS/MS δj = ∑i = 1mPijSi
Spektraaji MS/MS ina njuɓɓinee e nder mbaydiiji ɗiɗi, nanondiral ngal ina hiisee tuugnaade e limtooji ɗiɗi ɗii. Ko adii fof, huutoraade NDP kuuɓtodinɗo (anndiraaɗo kadi feere korrelaasiyoŋ kosin), huutoroo pottital ngal ngam ƴeewde nanondiral taƴre hakkunde spekteeruuji NDP = (∑iS1 & S2WS1, iWS2, i) 2∑iWS1, i2∑iWS2, i2 ɗo S1 e S2 ko nanndi heen, wonande spekteeruuji as2, 1.1. i ina hollita teddeendi tuugiindi e tiiɗnaare tolno nguleeki wonde ceerungal tolno tolno i-th common hakkunde mbaydiiji ɗiɗi ɗii ina famɗi 0,01 Da. Teddeendi ndii hiisaama nii : W = [tiɗɗugol ɓurngol mawnude] m [kaliteeji] n, m = 0,5, n = 2, no MassBank holliri nii.
Laawol ɗiɗmol ngol huutoraama, ngol waɗi ko ƴeewtaade NL renndinaaɗo hakkunde MS/MS. E nder ɗuum, min kuutoriima doggol NL 52 keewngol hawreede e nder golle peccitagol MS e nder tandem, e NL ɓurɗo laaɓtude (fayse doosɗe S1) mo nganndu-ɗaa ko adii ɗuum, ngam ƴeewde mbaydi MS/MS e mbaydiiji ɗiɗmi ɗi mbaydiiji Nepenthes leefɗi ɗii ( 9, 26). Sosde vektoor binndol 1 e 0 wonande kala MS/MS, ko nanndi e jooni e ko woodaani won e NL. Tuugnaade e nanondiral distance Euclidean, limre nanondiral NL ina hiisee e kala jokkere NL binndol.
Ngam waɗde njuɓɓudi ɗiɗi, min kuutoriima paaspoor R biyeteeɗo DiffCoEx, tuugiiɗo e ɓeydagol ƴeewndo teskinngo (WGCNA). Huutoraade matriksuuji limtooji NDP e NL ɗi spekteeruuji MS/MS, min kuutoriima DiffCoEx ngam hiisaade matriks korrelaasiyoŋ nannditiiɗo. Koolkisagol binndol ngol waɗata ko e waɗde parameeter “cutreeDynamic” e feere = “hibriid”, cutHeight = 0,9999, deepSplit = T, e minClusterSize = 10. Kod iwdi R DiffCoEx ƴettaa ko e fiilde ɓeydaande 1 nde Tesson et al. (57); Ko njiɗ-ɗaa heɓde e lowre R WGCNA ina tawee e https://horvath.genetics.ucla.edu/html.
Ngam waɗde ƴeewndo resooji molekulaaji MS/MS, min limtii jokkondire spekteeruuji ɗiɗi tuugiiɗe e sifaaji nanndugol NDP e NL, min kuutoriima lowre Cytoscape ngam yiytude topolooji resooji kuutortooɗi laylaytol organik e nder kuutorgal ɓeydugol algoritme laylaytol CyFilescape yFiles.
Huutoro R mbaydi 3.0.1 ngam waɗde ƴeewndo limtooji e dow doggi ɗii. Nafoore limto ƴeewtaama e kuutoragol ƴeewndo mbayliigu (ANOVA) laabi ɗiɗi, rewi heen ko ƴeewndo Tukey (HSD) ƴeewndo mbayliigu (post-hoc) mbayliigu laaɓtungu (HSD). Ngam yuurnitaade feere hakkunde safaara vurzo moxxude oo e vursugol ngol, peccitagol wutteeji zii fof e nder pelle zii fof, tawa ina waɗi feere wootere, yuurnitaama e kuutoragol t test Student.
Ngam heɓde geɗe ɓeydooje e ndee winndannde, ƴeew http://advances.sciencemag.org/cgi/content/full/6/24/eaaz0381/DC1
Ko ɗum winndannde udditiinde renndinde e nder sarɗiiji Creative Commons Attribution-Non-Commercial License, baawɗo huutoraade, renndinde e ƴellitde e kala fannu, so tawii kuutoragol timmungol ngol wonaa ngam heɓde nafoore njulaagu, tawa kadi ko miijo ngo woni wonde golle asliije ɗee ko goonga. Tendinowo.
Tesko: Min ñaagii ma tan ko yo a rokku adrees imeel maa mbele neɗɗo mo njiɗ-ɗaa wasiyaade hello ngoo ina annda aɗa yiɗi ɓe njiya imeel oo, tawa wonaa spam. Min nanngataa hay adrees imeel gooto.
Ngal naamnal huutortee ko ngam ƴeewde so tawii ko a njillu e haɗde neldude spam otomatik.
Miijo kabaruuji ina rokka kaalis winndereyankeewo ngam ƴeewndaade metabolomeeji keertiiɗi e teskaade miijooji deenoowo jarribo.
Miijo kabaruuji ina rokka kaalis winndereyankeewo ngam ƴeewndaade metabolomeeji keertiiɗi e teskaade miijooji deenoowo jarribo.
©2021 Fedde Ameriknaare ngam ɓamtaare ganndal. hakkeeji fof ina njogii. AAAS ko gollodiiɗo e HINARI, AGORA, OARE, KOOR, CLOCKSS, CrossRef e COUNTER. Ganndal ina yahra yeeso ISSN 2375-2548.