Mineraal leydi keewɗo renndinde, α-iron-(III) oksihidroksiid, tawaama ina waawi huutoreede ngam ustude fotosintesis gaas karbonik e asid formik.Credit: Prof. Kazuhiko Maeda
Fotoreduksiyoŋ CO2 e petroŋ nawtorteeɗo ko wayi no asid formik (HCOOH) ko feere moƴƴere ngam haɓaade ɓeydagol CO2 e nder weeyo.Ngam wallitde e ndeeɗoo golle, goomu wiɗto to Duɗal Karallaagal Tokiyoo suɓiima miniraal baɗaaɗo e njamndi mboɗeeri, jolni ɗum e dow ballal aluminaawal baawngal ƴellitde kataliis CO2%. suɓagol!
Otooji kuuraa ko cuɓal teskinngal wonande yimɓe heewɓe, kadi sabaabu teeŋtuɗo ko wonde ɗi ngalaa mboros karbon.Ko ɓuri bonde e heewɓe, kono, ko ŋakkeende diƴƴe e sahaaji juutɗi.
Waylude petroŋ walla disel feewde e petroŋ ndiyam ceertuɗo ina waawi ittude ɓuuɓri karbon tawa ina jokki e nafooje petroŋ ndiyam.E nder cellal petroŋ, yeru, asid formik ina waawi semmbinde mooftirgel tawa ina yaltina ndiyam e gaas karbonik.Kono so tawii asid formik ina feewnee e ustude CO2 weeyo ko netter tan ko HCOOH,.
Ɓeydagol tolno gaas karbonik e nder weeyo men e darnde mum e nguleeki weeyo ko kabaaru keewɗo hannde.Nde wiɗtooɓe ɓee jarriborii laabi ceertuɗi ngam haɓaade caɗeele ɗee, feere moƴƴere feeñii—waylude gaas karbonik ɓurɗo heewde e weeyo oo, waɗta ɗum kemikaaji keewɗi semmbe.
Pewnugol petroŋ ko wayi no asid formik (HCOOH) e fotosintesis CO2 e nder lewru, dañii hakkillaaji no feewi ko ɓooyaani koo sabu golle ɗee ina njogii nafoore ɗiɗi : ina usta CO2 ɓurɗo heewde, ina wallita kadi e ustude semmbe mo njogiɗen hannde oo. ŋakkeende.Ko ɗum jolngo moƴƴo wonande hidrogen jogiiɗo semmbe toowɗo, HCOOH ina waawi rokkude semmbe rewrude e ɓuuɓgol tawa ina yaltina ndiyam tan ko huunde nde alaa ko woni e mum.
Ngam waɗde ndee feere teskinnde, annduɓe mbaɗii peeje fotokatalitik ustooje gaas karbonik e ballal lewru.Ngolɗoo peeje ina waɗi lowre ɓuuɓnde (ɗum woni fotosensitizer) e katalis baawɗo rokkude mbayliigu elektoronik keewngu potngu huutoreede ngam ustude CO2 to thusgan be HCOOH katalisuuji!
Ustugol fotokatalitik gaas karbonik huutortoo ko infogaraafi kuuɓtodinɗo kuutorteeɗo no feewi.Njoɓdi: Porofesoor Kazuhiko Maeda
Sabu njuuteendi mum en e mbaawka mum en rewrude e mbayliigu, katalisuuji tiiɗɗi ina njiytee ko ɓuri moƴƴude e ngalɗoo gollal, e nder duuɓi, mbaawkaaji katalisuuji keewɗi kobalt, mangaan, nikel e njamndi-baɗaaɗi e njamndi-organik (MOFs) njiylawu, e nder ɗiin The latter metavanges over-based some katalisuuji cifaaɗi haa jooni ɗii ina peewna tan ko gaas karbonik ko huunde mawnde, wonaa HCOOH.
Kono tan, ndeeɗoo caɗeele ko goomu wiɗtooɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Tokiyoo (Tokyo Tech) e gardagol porfeseer Kazuhiko Maeda.E nder wiɗto sakkitiingo bayyinaango e jaaynde kemikal wiyeteende Angewandte Chemie, goomu nguu hollitii kata (α-FeO ​​OH; geothite).Kataliis α-FeO ​​OH/Al2O3 keso oo ina hollita golle moƴƴe ngam waylude CO2 e HCOOH e mbayliigu moƴƴu.Nde naamnaa ko fayti e suɓagol maɓɓe katalis, porfeseer Maeda wiyi : “Eɗen njiɗi ƴeewtaade ko ɓuri heewde e elemen CO2. Eɗen njiɗi katalis tiiɗɗo, baawɗo huutoreede, mo alaa tooke, mo soodaani, ko ɗum waɗi min cuɓii miniraaji leydi ceertuɗi no feewi hono goethite ngam jarribaade min.”
Kippu nguu huutoriima feere impregnation hoyre ngam sinkude katalis maɓɓe.Ndeen ɓe kuutoriima geɗe Al2O3 ballitooje njamndi ngam ustude CO2 e nguleeki suudu tawa ina waɗi fotosintesis (Ru) baɗɗo rutenium, dokkoowo elektoronik, e annoore yiyteende e njuuteendi ɓoggi ɓurɗi40.
Njiylawu oo ina weltini no feewi.Suɓngo njuɓɓudi maɓɓe e geɗel mawngel HCOOH ko 80–90% e njuuteendi 4,3% (hollitoowo njuuteendi njuɓɓudi ndii).
Ngoo wiɗto hollitii katalis tiiɗɗo baɗɗo njamndi, baawɗo feewnude HCOOH so hawrii e fotosensitizer moƴƴo.Nde yeewtata kadi ko nafoore huunde ballitoore moƴƴere (Al2O3) e batte mum e reaksiyoŋ ustugol fotosintesis.
Annduɓe e ndee wiɗto ina mbaawi wallitde ƴellitde katalisuuji kesi ɗi ngalaa njamndi teddundi ngam ustude fotosintesis gaas karbonik e kemikaaji goɗɗi nafooji.”Wiɗtooji men kollitii wonde laawol faggudu semmbeeji ɓaleeji ɗii ngonaa caɗeele alumina, ina waawi huutoreede e ko wayi no katalis cuɓaaɗo ngam ustude CO2 », e wiyde Prof. Maeda.
Tuugnorgal : « Oksihidroksiid Alfa-Iron (III) ballitooɗo alumina ko kataliis tiiɗɗo baawɗo huutoreede ngam ustude CO2 e les annoore yiyteende » , ko Daehyeon An, Doktoor Shunta Nishioka, Doktoor Shuhei Yasuda, Doktoor Tomoki Kanazawa, Doktoor Yoshin Kazaki Pro. Mbooy 2022, 10.1002 / anie.202204948, 12 mee 2022
"Ko ɗoon petroŋ ndiyam hono petroŋ ina jogii nafoore mawnde. Denndaangal semmbeeji mum en toowɗi firti ko dille juutɗe e yaawde huutoraade petroŋ."
Hol no won e limooje?Hol no semmbe asid formik foti nanndireede e bensin?So tawii ko atom karbon gooto tan woni e nder foormula kemikal, mi sikkaani so ina ɓadii bensin.
Ko jiidaa e ɗuum, uurngol ngol ina tooke no feewi, tee, no asid nii, ina ɓuri gaasuuji ɓuuɓde.Ɗee caɗeele ngonaa caɗeele injiniyaagal ɗe mbaawataa safrude, kono so wonaa tawa asid formik ina rokka nafooje mawɗe e ɓeydude njuuteendi e ustude waktuuji batteeji, ina gasa tawa ɗum fotaani waɗde.
So tawii ɓe peewnii yaltinde goethite e nder leydi, ɗum wonata ko golle njulaagu keewɗe semmbe, tee ina waawi bonnude weeyo.
Ɓe mbaawi siftinde goethite keewɗo e nder leydi nde tawnoo miɗo sikki ina ɗaɓɓi semmbe ɓurɗo heewde ngam heɓde geɗe potɗe huutoreede e reentaade ɗe ngam sinkude goethite.
Ina haani ƴeewde nguurndam golle ɗee fof e hiisaade njoɓdi semmbe kala huunde.NASA yiytaa ko wayi no jolngo ngo alaa ko yoɓi.Woɗɓe ina poti waɗtude ɗum e hakkillaaji mum en.
SciTechDaily: Galle kabaruuji teknoloji ɓurɗi moƴƴude gila 1998.Jokku e humpitaade kabaruuji teknoloji cakkitiiɗi ɗii e iimeel walla e laylayti renndo.
Miijaade tan e ɓuuɓri e ɓuuɓri BBQ ina heddi ngam waɗde ko ɓuri heewde e yimɓe salivate.Summer is ɗoo, e wonande heewɓe...