On njaaraama e yillagol mon e nature.com. Feerorde nde kuutorto-ɗaa ndee ina famɗi ballal CSS. Ngam heɓde humpito ɓurngo moƴƴude, min mbasiyii ma huutoraade mbaydi feerorde cakkitiinde (walla momtude mbaadi jokkondire e nder Internet Explorer). Yanti heen, ngam jokkude ballal, lowre ndee waɗataa styles walla JavaScript.
Henndu duƴƴe ina addana leyɗeele keewɗe e nder winndere ndee kulhuli mawɗi sabu batte mum bonɗe e ndema, e cellal aadee, e jolngooji e gollorɗe. Ko ɗum waɗi, ɓuuɓri henndu ina hiisee wonde caɗeele aduna. Ina jeyaa e peeje moƴƴe ngam haɗde mborosaaji henndu, huutoraade mborosaaji karbonaat (MICP). Kono tan, geɗe baɗɗe faayiida e MICP baɗaaɗo e uree, ko wayi no amoniak, moƴƴaani so peewnaama e keewal. Ndeeɗoo wiɗto hollitii peeje ɗiɗi bakteriiji kalsiyum format ngam ustude MICP tawa peewnaani uree, kadi ina renndini no feewi golle mum en e peeje ɗiɗi bakteriiji asetaat kalsiyum ɗi peewnataa amoniak. Bakteriiji limtaaɗi ɗii ko Basilus subtilis e Basilus amilolikfasiyens. Ko adii fof, nafooje ɓurɗe moƴƴude e geɗe baawɗe jogaade CaCO3 peeñninaama. Ndeen jarribooji tunnel henndu mbazaama e dow sampleeji duuze ceene peewnaaze e formulaaji vurzi moxxude, e vursugol vursugol henndu, njaaweeki threshold stripping, e vursugol bommbooje ceene. Allomorfuuji karbonaat kalsiyum (CaCO3) ƴeewtaama e kuutoragol mikroskoop optik, mikroskoop elektoronik (SEM), e ƴeewndo diƴƴe X-ray. Kosam baɗaaɗam e formaat kalsiyum ɓuri moƴƴude no feewi e kosam baɗaaɗam e asetaat to bannge peewnugol karbonaat kalsiyum. Yanti heen, B. subtilis ina waɗi karbonaat kalsiyum ko ɓuri B. amilolikfasiyens. Mikrogaraafi SEM hollitii laaɓndal jokkondire e tappirde bakteriiji kuutortooɗi e ɗi ngonaa gollotooɗi e dow karbonaat kalsiyum baɗaaɗo e ɓuuɓri. Formulaaji ɗii fof ina usta no feewi ɓuuɓri henndu.
Ɓoornugol henndu ina ɓooyi anndeede wonde caɗeele mawɗe jowitiiɗe e nokkuuji joorɗi e semi-joorɗi ko wayi no fuɗnaange-rewo Amerik, hirnaange Siin, Afrik Sahara, e ko ɓuri heewde e Fuɗnaange hakkundeejo1. Toɓooli seeɗa e nder nokkuuji joorɗi e ɓurɗi yoorde, mbaɗti nokkuuji keewɗi e ɗeen diiwanuuji jeereende, ɓulli ceene, e leyɗeele ɗe ndemaaka. Jokkude vursugol henndu ina addana en kulhuli e nder weeyo ngo ko wayi no resooji vursugol, leydi ndema, e leydi gollorzi, zum addanta nguurndam vursam bonde e njovdiiji mawzi e vamtaare gure e nder ziin diiwanuuji2,3,4. Ko ɓuri teeŋtude, ɓuuɓri henndu wonaa tan e nokku ɗo ɗam woni ɗoo, kono kadi ina addana renndooji toowɗi caɗeele cellal e faggudu nde tawnoo ina nawta ɓuuɓri henndu e nokkuuji woɗɗuɗi e ɓuuɓri5,6.
Haɓde e ɓuuɓri henndu ina heddii e caɗeele winndere. Laabi keewɗi ngam dartinde leydi ina kuutoree ngam haɓaade mboros henndu. Ɗeeɗoo laabi ina mbaɗi geɗe ko wayi no huutoraade ndiyam7, ɓuuɓri nebam8, biyopolimeruuji5, ɓuuɓri karbonaat (MICP)9,10,11,12 e ɓuuɓri karbonaat enzim (EICP)1. Softinde leydi ko feere teskinnde ngam haɗde duƴƴe e nder ladde. Kono noon, ɓuuɓgol maggol jaawngol ina addana ngalɗoo laawol waasde jogaade batte e nder nokkuuji joorɗi e semi-joorɗi1. Naatgol mbaydiiji ɓuuɓɗi nebam ina ɓeyda jokkondire ceene e jokkondire hakkunde partikulaaji. Jeyi majji jokkondire ina jokkondira e ƴiye ceene ; kono kadi, ɓuuɓri nebam ina addana ɗum caɗeele goɗɗe ; colour majji ɓaleejo ina ɓeyda nguleeki, ina addana maayde leɗɗe e mborosaaji. Uurugol majji e cumu majji ina mbaawi saabaade caɗeele foofaango, ko ɓuri teeŋtude noon, ko ŋakkeende majji toownde woni caɗeele goɗɗe. Biopolymer ina jeyaa e peeje cakkitiiɗe ngam ustude mboros henndu ; ɗe ƴettetee ko e nokkuuji tago ko wayi no leɗɗe, daabaaji e bakteriiji. Gum Xanthan, gum guar, kitosan e gum gellan ko biyopolimeruuji ɓurɗi huutoreede e nder golle injiniyaaruuji5. Kono tan, biyopolimeruuji ɓuuɓɗi ndiyam ina mbaawi waasde semmbe, njalta e leydi so ɗi njiytiraama ndiyam13,14. EICP hollitaama ko feere moƴƴere ngam ustude duƴƴe ngam huutoraade geɗe keewɗe tawa ina jeyaa heen laabi ɗi njuumtaani, ɓulli tailings e nokkuuji mahdi. Hay so tawii njeñtudi maggal ina weltini, won caɗeele potɗe ƴeewteede, ko wayi no njoɓdi e ŋakkeende nokkuuji nukkuuji (ko ɗum yaawnata peeñgol e toɓo kiriis CaCO315,16).
MICP fuɗɗii siforaade ko e darorɗe teeminannde 19ɓiire, ko Murray e Irwin (1890) e Steinmann (1901) e nder wiɗto mum en ko faati e ustaare uree e nder geec17. MICP ko peeje nguurndam peeñɗe e tagoore, tawa ina waɗi golle mikroobiyoŋ keewɗe e peeje kemikal ɗe karbonaat kalsiyum ɓuuɓnata e nder jokkondire iyon karbonaat ummoriiɗo e mbayliigaaji mikroobiyoŋ e iyon kalsiyum e nder weeyo18,19. MICP ina waɗi cirƴam azot ɓuuɓɗam uree (MICP ɓuuɓoowo uree) ko sifaa ɓurɗo heewde ɓuuɓde karbonaat mo mikroo-onduuji ngaddata, ɗo urease mo bakteriiji peewnata ina kataliisa hidrolisis uree20,21,22,23,24,25,2,2.
E nder MICP jowitiingal e cirƴam karbon oksidaasiyoŋ salte organik (MICP mo alaa sifaa ɓuuɓgol uree), bakteriiji heterotrofik ina kuutoroo salte organik ko wayi no asetaat, laktat, sitraat, suksinaat, oksalaat, malaat e glioksilaat ngam waɗde semmbe ngam feewnude miniraaji karbonaat28. E nder laktat kalsiyum ko ɓuuɓri karbon e iyon kalsiyum, ko mbaydi kemikal peeñgol karbonaat kalsiyum hollirtee e pottital (5).
E nder golle MICP, ƴiye bakteriiji ina ndokka nokkuuji nukkuur teeŋtuɗi ngam ɓuuɓnude karbonaat kalsiyum ; ɓalndu bakteriiji ina waɗi mbaydi mbaylaandi, ina waawi kadi wonde adsorbent wonande katyonuuji divalent ko wayi no iyon kalsiyum. E ɓuuɓnude iyon kalsiyum e dow ƴiye bakteriiji, so ɓuuɓri iyon karbonaat ina heewi, katyon kalsiyum e aniyon karbonaat ina njillondira, karbonaat kalsiyum ina ɓuuɓtoo e dow ɓalndu bakteriiji29,30. Laawol ngol ina waawi siimteede nii31,32:
Kiristaaluuji karbonaat kalsiyum baɗaaɗi e nguurndam ina mbaawi fecceede e fannuuji tati : kalsit, vateriit, e aragonit. E nder majji, kalsiit e vaterite ɓuri heewde e allomorfuuji karbonaat kalsiyum33,34. Kalsit ko allomorf karbonaat kalsiyum ɓurɗo tiiɗde e termodinamik35. Hay so tawii vaterite ina wiyee ko metastabil, ina gasa tawa ina wayloo wonta kalsiit36,37. Vaterite ɓuri denndaangal ɗeen kiristaaluuji. Ko kiriis heksagonal ɓurɗo waawde hebbinde pores e kiriis karbonaat kalsiyum goɗɗo oo sabu mawneeki mum38. MICP mo uree ustaaki e mo uree ustaaka fof ina mbaawi addande ɗum toɓo vaterite13,39,40,41.
Hay so tawii MICP hollirii mbaawkaaji fotnoozi wonde e dartinde lezze cazeele e lezze vurze waawde ustaade henndu42,43,44,45,46,47,48, ina jeyaa e ko vuri heewde e geze vurze moxxude e nder vursugol uree, ko amoniak, baawzo saabaade cazeele cellal vurze famzude haa mawze fawaade e tolno vursugol ngol49. Ndeeɗoo batte ina addana huutoraade ngal karallaagal keeringal wonde luural, haa teeŋti noon so tawii nokkuuji mawɗi ina poti safreede, ko wayi no ngam ustude duƴƴe. Yanti heen, uurngol amoniak ina muñana so tawii golle ɗee mbaɗaama e tolnooji kuutoragol toowɗi e ɓuuɓri mawndi, ɗuum ina waawi battinde e kuutoragol mum e nder golle. Hay so tawii wiɗtooji baɗanooɗi ko ɓooyaani kollitii wonde iyon amoniyum ina waawi ustaade so wayliima ɗum e geɗe goɗɗe ko wayi no struvite, ɗeen laabi ittataa iyon amoniyum haa laaɓa50. Ko ɗum waɗi haa jooni ina woodi haaju e ƴeewde peeje goɗɗe ɗe ngaddataa iyon amoniyum. Huutoraade laabi vurzi moxxude zi ngonaa ureeji zi wonande MICP ina waawi addande MICP feere vurnde moxxude nde yiztaaka no feewi e nder njuvvudi vursugol henndu. Fattahi e woɗɓe. wiɗtiima ustude MICP mo alaa uree e huutoraade asetaat kalsiyum e Bacillus megaterium41, tawi Mohebbi et al. huutoriima asetaat kalsiyum e Bacillus amiloliquefaciens9. Kono tan, wiɗto maɓɓe ngoo hawraani e ɓuuɓri kalsiyum goɗɗi e bakteriiji heterotrofik baawɗi, e nder darnde mum, moƴƴinde reentaade henndu. Kadi ina ŋakki binndanɗe kollitooje laabi ustaare ɗi ngalaa uree e laabi ustaare uree e nder ustude mborosaaji henndu.
Yanti heen, ko vuri heewde e wiztooji vurzi waawde wazde ko fayti e vursugol henndu e vursugol vursugol ngol mbazaama e dow sampleeji leydi ndi vursugol ngol ina famzi.1,51,52,53 Kono tan, vursugol ngol ina famzi e tagoore ndee, so wonaa tufnde e vursugol. Ko ɗum waɗi ko ɓulli njaareendi ɓuri heewde e nokkuuji jeereende.
Ngam foolde ŋakkeende kaal-ɗen dow ndee, ndeeɗoo wiɗto ina yiɗi waɗde heen geɗe kese ɗe bakteriiji peewnata ɗi ngonaa amoniak. Ngam ɗuum, min ƴeewtii laabi MICP ɗi ngonaa ureeji bonɗi. Nafoore ɓuuɓri kalsiyum ɗiɗi (kalsiyum formaat e kalsiyum asetaat) wiɗtaama. E ganndal winndooɓe ɓee, toɓooli karbonaat kuutortooɗi ɓuuɓri kalsiyum e bakteriiji ɗiɗi (ɗum woni kalsiyum-Bacillus subtilis e kalsiyum-Bacillus amyloliquefaciens) wiɗtaaka e wiɗtooji ɓennuɗi. Suɓagol ɗeen bakteriiji tuugii ko e enzimuuji ɗi ɓe peewnata, baawɗi saabaade oksidaasiyoŋ kalsiyum e asetaat kalsiyum ngam waɗde toɓo karbonaat mikroobiyoŋ. Min mbaɗii wiɗto jarriborgo laaɓtungo ngam yiytude geɗe ɓurɗe moƴƴude ko wayi no pH, sifaaji bakteriiji e ɓuuɓri kalsiyum e ɓuuɓri mum en, njuuteendi bakteriiji e ɓuuɓri ɓuuɓri kalsiyum e sahaa safaara. E joofnirde, nafoore ndee zoo fedde bakteriiji e ustude vursugol henndu rewrude e vursugol karbonaat kalsiyum, wiztaama e vursugol vursugol henndu e dow duuze ceene ngam anndude mawneeki vursugol henndu, njaaweeki vursugol threshold e reentaade bombarde henndu e mikroo-structural measure, e micro- studeeji ƴeewndo difraksiyoŋ (XRD) e ƴeewndo mikroskoop elektoronik (SEM)) kadi mbaɗaa.
Pewnugol karbonaat kalsiyum ina ɗaɓɓi iyon kalsiyum e iyon karbonaat. Iyon kalsiyum ina waawi heɓaade e ɓuuɓri kalsiyum keewndi ko wayi no kuloriid kalsiyum, hidroksiid kalsiyum, e ɓuuɓri ƴiiƴam54,55. Iyon karbonaat ina waawi feeñde e laabi mikroobiyoŋ keewɗi ko wayi no hidrolisis uree e oksidaasiyoŋ aerobik walla anaerobik e geɗe nguurndam56. E nder ndeeɗoo wiɗto, iyon karbonaat keɓaama e mbaydi oksidaasiyoŋ formaat e asetaat. Yanti heen, min kuutoriima salteeji kalsiyum formaat e asetaat ngam feewnude karbonaat kalsiyum laaɓɗo, ko noon kadi ko CO2 e H2O tan keɓaa e geɗe baɗɗe faayiida. E nder ngool laawol, ko huunde wootere tan woni ƴulɓe kalsiyum e ƴulɓe karbonaat, alaa amoniak peewnirtee. Ɗeeɗoo sifaaji ina mbaɗa feere peewnugol kalsiyum e karbonaat nde min cikkatnoo ina fotnoo wonde no feewi.
Ko nanndi e mbaydiiji kalsiyum formaat e kalsiyum asetaat ngam waɗde karbonaat kalsiyum kolliraama e fooruuji (7)-(14). Foormulaaji (7)-(11) ina kollita wonde kalsiyum ina ɓuuɓta e nder ndiyam ngam waɗde asid formik walla asid formik. Ko noon kadi, ɓuuɓri ndii woniri ɓuuɓri kalsiyum e iyon hidroksiid (foormulaaji 8 e 9). Ngam oksidaasiyoŋ asid formik, atomji karbon gonɗi e asid formik ɗii mbaɗtata ko gaas karbonik (foormula 10). Karbonaat kalsiyum ina waɗa e joofnirde (foormulaaji 11 e 12).
Ko noon kadi, karbonaat kalsiyum ina heɓee e asetaat kalsiyom (equation 13–15), so wonaa tawa asid asetik walla asetaat ina heɓee e nokku asid formik.
So ensemmbeeji ngalaa, asetaat e formaat mbaawataa oksidaade e nguleeki suudu. FDH (dehidrogenaas formaat) e CoA (koenzim A) ina kataliisa oksidaasiyoŋ formaat e asetaat ngam waɗde gaas karbonik, kam en fof (Eqs. 16, 17) 57, 58, 59. Bakteriiji keewɗi ina mbaawi feewnude ɗeen enzim, e bakteriiji heteroluktilisPT #1204 (Koolol pinal sifaa Perse), anndiraangol kadi NCIMB #13061 (Koolol hakkunde leyɗeele bakteriiji, lewru, fage, pilasmid, aawdi leɗɗe e pine ƴiye leɗɗe)) e Bacillus amyloliquefaciens (PTCC #1732, 700). Ɗeen bakteriiji ina njiytee e nder weeyo ngo pepton kosam (5 g/L) e ɓuuɓri kosam (3 g/L), ina wiyee ɓuuɓri ñamri (NBR) (105443 Merck).
Nii woni, peeje nay peewniraa ngam saabaade toɓo karbonaat kalsiyum kuutortooɗo ɓuuɓri kalsiyum ɗiɗi e bakteriiji ɗiɗi : kalsiyum formaat e Bacillus subtilis (FS), kalsiyum formaat e Bacillus amiloliquefaciens (FA), asetaat kalsiyum e Bacillus subtilis (AS), e amilolikfaasiyen (AA).
E nder feccere adannde e peewnugol jarribo ngoo, jarribooji mbazaama ngam anndude mbaydi ɓurndi moƴƴude ngam heɓde peewnugol karbonaat kalsiyum ɓurɗo heewde. Nde tawnoo seedanteeje leydi zi ina njogii karbonaat kalsiyum, vursugol vursugol adanngol ngol wazaama ngam foondude no feewi CaCO3 mo vursugol ngol feewnata, e vursugol vursugol vursugol vursugol kalsiyum ngol. Kala jillondiral ƴulɓe kalsiyum e ɓuuɓri bakteriiji cifaaɗi dow ɗii (FS, FA, AS, e AA), geɗe optimisation (ƴulɓe ƴulɓe kalsiyum, sahaa ɓuuɓgol, ƴulɓe bakteriiji ɓuuɓri fotndi e densité optique ɓuuɓri (OD), ƴulɓe kalsiyum e ƴulɓe bakteriiji jarribo duscribing ratio, e pH) keɓaama e kuutoragol e nder treat taƴe.
Kala dental, 150 jarribo mbaɗaa ngam wiɗtude batte toɓo CaCO3 e ƴeewtaade geɗe keewɗe, ko wayi no ɓuuɓri ɓuuɓri kalsiyum, sahaa ɓuuɓri, teddeendi OD bakteriiji, ɓuuɓri ɓuuɓri kalsiyum e ɓuuɓri bakteriiji e pH e nder oksidaasiyoŋ aerobiik huunde oksidaaji (T). Ɗatal pH ngam golle ɓurɗe moƴƴude ɗee suɓaama e tuugnaade e mbaydiiji mawnugol Bacillus subtilis e Bacillus amyloliquefaciens ngam heɓde mawnugol ɓurngol yaawde. Ɗumɗoo ina faamniree no feewi e feccere Njeñtudi.
Ko ɗeeɗoo geɗe kuutoraa ngam feewnude sampleeji ɗii e fasaade optimisation. Ko adii fof, ɓuuɓri MICP ndii ina feewnee e ƴeewndo pH gadano e nder weeyo pinal, caggal ɗuum otoklaaf e 121 °C fotde 15 min. Ndeen ƴiiƴam ɗam ina ɓuuɓna e nder ɓuuɓol henndu laminar, ina jogaa e nder ɓuuɓol dimmbotoongol e 30 °C e 180 rpm. So OD bakteriiji ɗii yettiima toɓɓere yiɗde ndee, nde jillondirta e ɓuuɓri ɓuuɓri kalsiyum e nder njuuteendi yiɗde ndee (Natal 1a). Kuulal MICP ngal acciraa ko ɓuuɓde e tiiɗtinde e nder ɓuuɓol dimmbotoongol e 220 rpm e 30 °C e nder waktuuji potɗi yettaade teddeendi njiɗndi ndii. CaCO3 ɓuuɓɗo oo seerndaama caggal nde ɓuuɓnaa e 6000 g fotde 5 min, caggal ɗuum ɓuuɓnaa e 40 °C ngam feewnude ƴeewndo kalsimeeter (Natal 1b). Ndeen toɓo CaCO3 fotnoo ko huutoreede e kalsimeeter Bernard, ɗo pooɗal CaCO3 rewrata e HCl 1,0 N (ASTM-D4373-02) ngam heɓde CO2, tawa noon njuuteendi ndii gaas ko fotde njuuteendi CaCO3 (Natal 1c). Ngam waylude njuuteendi CO2 e njuuteendi CaCO3, njuuteendi kalibraasiyoŋ waɗaama e lootgol ɓuuɓri CaCO3 laaɓndi e 1 N HCl e ƴettude ɗum e CO2 ƴellitiiɗo oo. Morfolooji e laaɓal ɓuuɓri CaCO3 ɓuuɓndi ndii ƴeewtaama e kuutoragol ƴeewndo SEM e ƴeewndo XRD. Mikroskoop optik mo mawningol mum tolnii e 1000 huutoraa ngam wiɗtude peeñgol karbonaat kalsiyum e saraaji bakteriiji ɗii, faɗo karbonaat kalsiyum peeñɗo oo, e golle bakteriiji ɗii.
Basin Dejegh ko nokku ganndiraaɗo ɓuuɓde no feewi e nder diiwaan Fars to bannge worgo-fuɗnaange leydi Iraan, wiɗtooɓe ɓee mooftii e nokku hee seedanteeje leydi ɓuuɓndi henndu. Sammbaaji zi ƴettaa ko e dow leydi ngam wizto ngoo. Teskuyaaji kollitooji e dow sampleeji leydi zi kollitii wonde leydi ndii ina waawi seertude no feewi e leydi ndi, tawa ina renndini SP-SM e fawaade e Siistem renndinde leydi ngootiri (USC) (Natal 2a). Njiylawu XRD hollitii wonde leydi Dejegh ɓuri heewde ko kalsiit e kuuraa (Natal 2b). Yanti heen, wiɗto EDX hollitii wonde geɗe goɗɗe ko wayi no Al, K, e Fe ina tawee kadi e nder njuuteendi ɓurndi famɗude.
Ngam feewnude duuze laboratuwaaruuji zi ngam jarribaade vursugol henndu, leydi ndii ina vursaa gila e tooweeki 170 mm rewrude e funeeɓe 10 mm haa e dow leydi tiiɗndi, ɗum noon ko duunde tippudi toownde 60 mm e 210 mm njaajeendi. E nder tago, duuɗe ceene ɓurɗe famɗude ɗee ko peeje aeoliije peeñata ɗum en. Ko noon kadi, sample peewnaaɗo e kuutoragol feere dow ndee ina jogii densité relative ɓurɗo famɗude, γ = 14,14 kN/m3, ko ɗum waɗi ko ɓuuɓol sanngara ɓuuɓngol e dow wertallo ngo njuuteendi mum tolnii e 29,7°.
Kuulal MICP ɓurngal moƴƴude keɓaangal e taƴre yawtunde ndee, ɓuuɓnaama e dow ŋoral duunde ndee e tolnooji kuutoragol 1, 2 e 3 lm-2 caggal ɗuum, seedanteeje ɗee ndewaama e nder ɓuuɓri 30 °C (Natal 3) fotde balɗe 9 (ɗum woni waktu tunnel ɓurɗo moƴƴude) caggal ɗuum njaltinaa ngam wind.
Kala safaara, limtooji nay peewniraa, heen gooto ngam fooɗtude njuuteendi karbonaat kalsiyum e semmbe dowri huutortoo ko penetrometer, limtooji tati keddiiɗi ɗii kuutoraa ko ngam ƴeewde mborosaaji e njaaweeki tati ceertuɗi. E nder jarribooji tunnel henndu, keewal vursugol ngol anndaa ko e njaaweeki henndu ceertundi, caggal zum, njaaweeki vursugol ngol e kala vursugol vursugol ngol anndaa ko e huutoraade plot keewal vursugol ngol e njaaweeki henndu nduu. Gaagaa jarribooji vursugol henndu, vursugol ngol wazaama e bommbooji ceene (zum woni jarribooji diwgol). Ɗiɗi goɗɗi peewnaa ngam ɗuum e tolnooji kuutoragol 2 e 3 L m−2. Fooyre bommbooje njaareendi ndee waɗii 15 min e ɓuuɓri 120 gm−1, ko ɗum woni e nder njuuteendi teddeendi cuɓaandi e wiɗtooji ɓennuɗi ɗii60,61,62. Hakkunde nofru abrasive e base dunnge ko 800 mm, woni 100 mm dow les tunnel ngel. Ndeeɗoo darnde waɗaama haa fotde ɓulli ceene diwtuɗi ɗii fof njippii e dow ŋoral.
Fooyre vurnde moxxude ndee wazaama e nder vurnde moxxude nde njuuteendi mum ko 8 m, njaajeendi mum ko 0,4 m, tooweeki mum ko 1 m (Natal 4a). Tunnel henndu nduu waɗiraa ko njamndi mboɗeeri, ina waawi waɗde njaaweeki henndu haa 25 m/s. Yanti heen, mbayliigu (convertisseur) ɓuuɓngu ina huutoree ngam ƴellitde ɓuuɓol fannu oo, ɓeyda ɓuuɓol ngol seeɗa-seeɗa ngam heɓde njaaweeki henndu ndu njiɗ-ɗaa. Natal 4b hollitii natal skematik (skematik) tovo ngo henndu nduu ustii e mbaydi njaaweeki henndu fotndi e nder tovo ngo.
E joofnirde, ngam renndinde njeñtudi mbaydi MICP ndi wonaa urealitik, ndi vurnoo wazde e nder ndee zoo wizto e njeñtudi jarribo MICP urealitik, kadi seedanteeje duuze peewnaama, njuurnitaama e njuvvudi biyoloji tawa ina waɗi uree, kuloriid kalsiyum e Sporosarcina pasteurii (nde tawnoo Sporosarcina ina waawi feewnude). Denndaangal optik e nder njuumri bakteriiji ko 1,5, e njuumri uree e kuloriid kalsiyum ko 1 M (cuɓaaɗi tuugnaade e nafooje wasiyaaji e wiɗtooji ɓennuɗi36,64,65). Kosam pinal ɗam ko ɓuuɓri ñamri (8 g/L) e uree (20 g/L). Kosam bakteriiji ɗam ɓuuɓnaama e dow ɗaŋre ndee, ɗacciraa ko waktuuji 24 ngam bakteriiji ɗii njokkondira. Caggal waktuuji 24 jokkondire, ɓuuɓri semmbe (kuloriid kalsiyum e uree) ɓuuɓnaa. Test ƴeewndo MICP urealitik ko ɗoo wiyetee UMC. Ko heewi e karbonaat kalsiyum e nder mbaydiiji leydi ndi urealitik e ndi urealitik alaa, heɓaama e lootgol e fawaade e peeje ɗe Choi et al.66
Natal 5 hollitii mbaydiiji mawnugol Bacillus amiloliquefaciens e Bacillus subtilis e nder weeyo pinal (solution nutritive) tawa pH mum ina fuɗɗoo 5 haa 10. No hollirtee e natal ngal nii, Bacillus amiloliquefaciens e Bacillus subtilis ɓuri yaawde mawnude e pH 7-9. Ko ɗum waɗi, ngool pH ƴettaa ko e daawal optimisation.
Kuraaje mawnugol (a) Basilus amiloliquefaciens e (b) Basilus subtilis e pH puɗɗagol ceertungol e nder nokku ñamri.
Natal 6 hollitii keewal gaas karbonik peewniraaɗo e limto Bernard, ko ɗum woni karbonaat kalsiyum (CaCO3) ɓuuɓɗo. Nde tawnoo geɗel gootel ina fiɓtoo e kala jillondiral, geɗel heen fof ina ceerti, kala toɓɓere e ɗeen ɗoon nate ina hawra e tolno ɓurɗo mawnude e gaas karbonik e nder ndeen fedde jarribooje. No hollirta e natal ngal nii, nde vursugol vursugol kalsiyum ngol veydii, peewnugol karbonaat kalsiyum ngol veydii. Ko ɗum waɗi, ɓuuɓri ɓuuɓri kalsiyum ina toɗɗii peewnugol karbonaat kalsiyum. Nde tawnoo ɓuuɓri kalsiyum e ɓuuɓri karbon ko gootum (ɗum woni ɓuuɓri kalsiyum e asetaat kalsiyum), so iyon kalsiyum ɓeydiima yaltude, karbonaat kalsiyum ɓeydotoo feeñde (Natal 6a). E nder formulaaji AS e AA, peewnugol karbonaat kalsiyum ina jokki e ɓeydaade e ɓeydagol waktuuji ɓuuɓɗi haa keewal toɓooli ɗii ina famɗi ɗo waylaaki caggal balɗe 9. E nder mbaydi FA, njuuteendi mbayliigu karbonaat kalsiyum ina ustoo so tawii waktuuji safaara ɗii ɓurii balɗe 6. So en tuugniima e formulaaji goɗɗi, formulaaji FS kollitii ŋakkeende mbayliigu karbonaat kalsiyum caggal balɗe 3 (Natal 6b). E nder formulaaji FA e FS, 70 % e 87 % e peewnugol karbonaat kalsiyum kevaama caggal balze tati, e nder formulaaji AA e AS, zum wonnoo ko hedde 46 % e 45 % tan. Ɗum hollitii wonde mbaydi asid formik ina jogii tolno ɓurɗo toowde e mbaydi CaCO3 e daawal gadanal ngal so yerondiraama e mbaydi asetaat. Kono tan, njuuteendi mbayliigu ina leeltina so waktuuji safaara ɓeydiima. Ina waawi teskaade e Natal 6c wonde hay e nder njuuteendi bakteriiji dow OD1, alaa ko addanta ɗum en waɗde karbonaat kalsiyum.
Waylo-waylo e nder njuuteendi CO2 (e njuuteendi CaCO3 ko nanndi e mum) fotndi e kalsimeeter Bernard ko gollal (a) njuuteendi ɓuuɓri kalsiyum, (b) sahaa gonaaɗo, (c) OD, (d) pH puɗɗorɗo, (e) njuuteendi ɓuuɓri kalsiyum e ɓuuɓri bakteriiji (ngam kala formula); e (f) keewal karbonaat kalsiyum ɓurngal heewde peewnirteengal e kala jillondiral ɓuuɓri kalsiyum e bakteriiji.
Wonande batte pH gadano oo e nder weeyo ngo, Natal 6d hollitii wonde wonande FA e FS, peewnugol CaCO3 ngol yettiima tolno ɓurɗo mawnude e pH 7. Ngolɗoo ƴeewndo ina yahdi e wiɗtooji ɓennuɗi ɗi enzim FDH ɓuri tiiɗde e pH 7-6,7. Kono wonande AA e AS, toɓooli CaCO3 ina ɓeydoo so pH ɓurii 7. Wiɗtooji ɓennuɗi kollitii kadi wonde pH ɓurɗo moƴƴude e golle enzim CoA ko hakkunde 8 e 9,2-6,8. E teskaade wonde pH ɓurɗo moƴƴude ngam golle enzim CoA e mawnugol B. amyloliquefaciens ko (8-9,2) e (6-8), no mbaydiiji ɗii fof (Natal 5a), pH ɓurɗo moƴƴude e peewnugol AA ina ɗaminaa maa won 8, tawa pH ɗiɗi ɗii ina kawri. Ngolɗoo laawol hollitaama e jarribooji, hono no hollir-ɗen e Natal 6d nii. Nde tawnoo pH ɓurɗo moƴƴude e mawnugol B. subtilis ko 7-9 (Natal 5b) e pH ɓurɗo moƴƴude e golle enzim CoA ko 8-9,2, ko ɓuri heewde e toɓo CaCO3 ina ɗaminaa maa won e nder pH 8-9, ɗum noon ko Natal 6d (ɗum woni pH toɓo ɓurɗo moƴƴude ko 9). Njiylawu holliraaɗo e Natal 6e hollitii wonde njuuteendi ɓurndi moƴƴude e ɓuuɓri ɓuuɓri kalsiyum e ɓuuɓri bakteriiji ko 1 wonande ɓuuɓri asetaat e ɓuuɓri formaat fof. Ngam ƴeewndaade, golle formulaaji ceertuɗi (ɗum woni AA, AS, FA, e FS) ƴeewtaama tuugnaade e peewnugol CaCO3 ɓurngol heewde e nder sarɗiiji ceertuɗi (ɗum woni, njuuteendi ɓuuɓri kalsiyum, sahaa ɓuuɓgol, OD, njuuteendi ɓuuɓri kalsiyum e ɓuuɓri bakteriiji, e pH puɗɗagol). E nder formulaaji janngaazi zi, formula FS ina vuri heewde CaCO3, zum woni ko ina wona laabi tati e formula AA (Natal 6f). Jarribooji nay ngam haɓaade bakteriiji ɗi ngalaa, mbaɗaa e ɓuuɓri kalsiyom ndii kala, alaa ko yiytaa e toɓo CaCO3 caggal balɗe 30.
Nate mikroskoop optik denndaangal formulaaji ɗii kollitii wonde vaterite ko faɗo mawngo ɗo karbonaat kalsiyum feeñi (Natal 7). Kiristaaluuji vaterite ɗii ko ɓuuɓɗi e mbaadi69,70,71. Tawaa ko karbonaat kalsiyum ina ɓuuɓtoo e dow ƴiye bakteriiji sabu dow ƴiye bakteriiji ina waɗi batte bonɗe, ina waawi kadi wonde adsorbent wonande katyon divalent. E ƴettude formulaire FS e yeru e ndeeɗoo wiɗto, caggal waktuuji 24, karbonaat kalsiyum fuɗɗii feeñde e won e ƴiye bakteriiji (Natal 7a), caggal waktuuji 48, limoore ƴiye bakteriiji coktirgal karbonaat kalsiyum ɓeydii no feewi. Yanti heen, no hollir-ɗen e Natal 7b nii, ina waawi kadi yiyteede ɓuuɓri vaterite. E joofnirde, caggal waktuuji 72, bakteriiji keewɗi ina nanndi e ko nanndi e kiriis vaterite, tee limre ɓuuɓri vaterite ɓeydiima no feewi (Natal 7c).
Laylaytol mikroskoop optik toɓo CaCO3 e nder mbaydiiji FS e nder sahaaji : (a) 24, (b) 48 e (c) 72 h.
Ngam ɓeydaade wiɗtude morfolooji faɗo ɓuuɓngo ngoo, ƴeewndorɗe diƴƴe (XRD) e ƴeewndorɗe SEM (SEM) mbaɗaa e pooɗe ɗee. Spektraaji XRD (Natal 8a) e mikroogaraafi SEM (Natal 8b, c) kollitii wonde ina woodi kiristaaluuji vaterite, sibu ina njogii mbaadi nanndundi e salaat, kadi ko nanndi e ɓuuɓri vaterite e ɓuuɓri ɓuuɓri yiytaa.
(a) Njiylawu mbaydiiji diƴƴe X-ray CaCO3 e vaterite peeñɗi. Mikrogaraafi SEM vaterite e (b) 1 kHz e (c) 5,27 kHz mawnugol, no mbaydiiji ɗii fof.
Njeñtudi jarribooji vurzi moxxude zi kolliraama e Natal 9a, b. Ina yiyee e Natal 9a wonde njaaweeki vursugol (TDV) ngol vursugol ngol vursugol ngol vursaaka ngol ko hedde 4,32 m/s. E tolno kuutoragol 1 l/m2 (Natal 9a), njuuteendi laabi tovo ngo leydi ndii wonande feccere FA, FS, AA e UMC ina fotnoo wonde ko nanndi e tovo ngo vursaaka. Zum hollirii wonde safaara e oo zoo tolno kuutoragol ina famzi no feewi kadi so tawii njaaweeki henndu nduu ina vuri TDV, vursugol leydi ndii ina majja, vursugol ngol ina nanndi e vursugol ngol safraaka ngol. Ƴeewirde ɓuuɓol feccere AS ndee kadi ina famɗi e feccere woɗnde ndee jogiinde absisuuji lesɗi (ɗum woni TDV) (Natal 9a). Kuutorɗe gonɗe e Natal 9b ina kollita wonde e njaaweeki henndu ɓurndu mawnude e 25 m/s, alaa ko ɓuuɓnata e nder duuɗe safraaɗe ɗee e tolnooji kuutoragol 2 e 3 l/m2. E konngol gozngol, wonande FS, FA, AS e UMC, duuze ze ina vuri waawde hazde e vursugol henndu ngol CaCO3 saabi e tovo ngo 2 e 3 l/m2, so wonaa e njaaweeki henndu ɓurndu mawnude (ɗum woni 25 m/s). Nii woni, teddeendi TDV 25 m/s keɓtinaandi e ɗeen jarribooje ko keerol les ngol wonande tolnooji kuutoragol kollitooji e Natal 9b, so wonaa e AA, ɗo TDV fotnoo fotde e njaaweeki ɓurki mawnude e tunnel henndu.
Teskuyaaji vursugol henndu (a) Ƴeewndo teddeendi e njaaweeki henndu (njaaweeki kuutoragol 1 l/m2), (b) Njaaweeki vursugol vursugol e njaaweeki kuutoragol e formulaasiyoŋ (CA wonande asetaat kalsiyum, CF wonande formaat kalsiyum).
Natal 10 hollirii vursugol dowri vursugol vursugol vursugol ngol e formulaaji ceertuzi e tolnooji kuutoragol caggal jarribo bommbooje vursugol ngol e njeñtudi limtooji zi hollitaama e Natal 11. Case mo vursugol ngol hollitaaka sabu zum hollirtaa ko vursugol ngol, tee ngol vursugol ngol timmi (total mass loss) e nder jarribo bommbooje vursugol ngol. Ina laaɓi e natal 11 ngal wonde seedantaagal safraangal e biocomposition AA ngal, ustii 83,5 % e teddeendi mum e tolno kuutoragol 2 l/m2 tawi seedanteeje keddiize ze fof kollirii ko famzi fof 30 % e vursugol ngol e nder golle bommbooje sanngara. Nde vursugol ngol veydaa haa 3 l/m2, denndaangal tovo ngo vursugol ngol wazaama ko famzi fof 25 % e teddeendi mum. E nder tolnooji kuutoragol ɗii fof, kompoññe FS hollirii ɓurɗo moƴƴude e reentaade bommbooji ceene. Ko ɓuri heewde e ko ɓuri famɗude e reentaade bommbooje e nder sammeeji FS e AA ina mbaawi siforeede no toɓooli mum en ɓurɗi heewde e ɓurɗi famɗude CaCO3 (Natal 6f).
Njeñtudi bommbooje ɓulli ceene ceertuɗi e tolnooji 2 e 3 l/m2 (kuule ina kollita ɗo henndu nduu yahrata, kuɓeeje ina kollita ɗo henndu nduu woni e dow wertallo natal ngal).
No hollirta e Natal 12 ngal nii, njuuteendi karbonaat kalsiyum e nder fooruuji ɗii fof ina ɓeydoo so tawii njuuteendi kuutoragol ngol ina ɓeydoo gila e 1 L/m2 haa 3 L/m2. Yanti heen, e denndaangal tolnooji kuutoragol, foormula ɓurɗo heewde karbonaat kalsiyum ko FS, rewi heen ko FA e UMC. Ɗuum ina hollita wonde ɗeen fooruuji ina mbaawi jogaade semmbe ɓurɗo toowde e dow leydi.
Natal 13a hollirii waylo-waylo weeyo ngo vursugol leydi ndi vursaaka, vursugol ngol e vursugol ngol fotnoo ko vursugol permeameter. Gila e ndee zoo limoore, ina laaɓi wonde vursugol tovo ngo e nder tovo ngo UMC, AS, FA e FS ina veydoo no feewi e vursugol tovo ngo. Kono ɓeydagol semmbe dowri ina famɗi no feewi e nder mbaydi AA. No hollir-ɗen e natal ngal nii, FA e FS formulaaji MICP ɗi ngalaa uree ina njogii ɓuuɓri ɓurndi moƴƴude e dow leydi so yerondiraama e MICP mo uree alaa. Natal 13b hollitii waylo-waylo TDV e reentaade dow leydi. Gila e ngool limoore, ina laaɓi wonde wonande duuɗe ɗe doole mum en ɓuri 100 kPa, njaaweeki ɓuuɓol ngol maa ɓur 25 m/s. Nde tawnoo doolnugol dowri in situ ina waawi fotde e no feewi e permeameter, ngal ganndal ina waawi wallitde e hiisaade TDV e nder ŋakkeende jarribooji tunnel henndu, tawa noon ina wona kolliroowo ƴeewndo kalite wonande kuutorɗe ladde.
Njiylawu SEM oo hollitaama e Natal 14. Nate 14a-b ina kollita mbaydiiji mawzi e nder sample leydi ndi vursaaka, zum hollirii laaɓndal wonde ko zum jokkondirndi, tawa alaa ko woni e mum so wonaa jokkondire tawaaze walla semmbeeji. Natal 14c hollitii mikroo-garaafi SEM mo sample ƴeewndo safreteeɗo e MICP mo uree-degraded. Ndee natal ina hollita woodde ɓuuɓri CaCO3 ko wayi no polimorfe kalsiit. No hollir-ɗen e nate 14d-o nii, CaCO3 ɓuuɓɗo oo ina jokkondiri e ɓuuɓri ndii ; kiristaaluuji vaterite sferik ina mbaawi kadi anndeede e mikroogaraafi SEM. Njeñtudi ndeeɗoo wiɗto e wiɗtooji ɓennuɗi ina kollita wonde jokkondire CaCO3 peeñɗe e polimorfe vaterite ina mbaawi kadi rokkude semmbe mekanik potɗo ; njeñtudi men hollitii wonde doolnugol dowri ina ɓeydoo haa 350 kPa e njaaweeki seerndi ŋorol ngol ina ɓeydoo gila e 4,32 haa ko ɓuri 25 m/s. Ndee zoo njeñtudi ina yahdi e njeñtudi wiztooji gadiizi zi, wonde matriks CaCO3 mo MICP vurnoo moxxude oo ko vaterite, zum ina jogii semmbe mekanik moxxo e vursugol henndu13,40, ina waawi kadi jogaade semmbe vursugol henndu no haanirta nii hay so tawii ko caggal balze 180 e nder ngonkaaji weeyo ladde13.
(a, b) Mikrogaraafi SEM leydi ndi vursaaka, (c) MICP vursugol uree, (df) vursugol AA, (gi) vursugol AS, (jl) vursugol FA, e (mo) vursugol FS e tolno kuutoragol 3 L/m2 e mawnugol ceertungol.
Natal 14d-f hollitii wonde caggal nde AA huutoraa, karbonaat kalsiyum ina ɓuuɓtoo e dow leydi e hakkunde ƴiye ceene ɗee, won heen kadi ƴiye ceene ɗe ɓuuɓnaaka ina teskaa. Wonande geɗe AS, hay so tawii keewal CaCO3 peeñngal ngal ɓeydaaki no feewi (Natal 6f), keewal jokkondiral hakkunde ƴiye ceene ɗe CaCO3 saabi ɗee ɓeydiima no feewi so yerondiraama e geɗe AA (Natal 14g-i).
Gila e nate 14j-l e 14m-o ina laaɓi wonde huutoraade mbaydi kalsiyum ngam ƴellitde kalsiyum ina addana ɓeydagol nguleeki CaCO3 so renndinaama e mbaydi AS, ɗum noon ina yahdi e peeje meeteer kalsiyum e nate 6f. Ndeeɗoo CaCO3 ɓeydaande ina wayi no ɓuri waawde huutoreede ko e dow ɓuuɓri ceene, tee alaa e sago ɗum moƴƴina jokkondiral ngal. Ɗumɗoo ina seedtoo jikkuuji teskaaɗi ko adii ɗii : hay so tawii noon ina seerti e keewal toɓo CaCO3 (Natal 6f), mbaydiiji tati ɗii (AS, FA e FS) ceeraani no feewi to bannge golle anti-eolian (henndu) (Natal 11) e doolnude dow (Natal 13a).
Ngam ɓurde yiytude ƴiye bakteriiji coktirɗe CaCO3 e mbaydi bakteriiji e dow kiristaaluuji ɓuuɓɗi ɗii, mikroo-garaafi SEM toowɗo mawningol ƴettaa, njeñtudi ndii hollitaama e Natal 15. No hollirtee nii, karbonaat kalsiyum ina ɓuuɓna e dow ƴiye bakteriiji ɗii, ina rokka ɓuuɓri ndi haani toon ngam... Natal ngal ina hollita kadi jokkondire kuutorteeɗe e ɗe ngonaa gollotooɗe ɗe CaCO3 addata. Ina waawi teskaade wonde kala ɓeydagol jokkondire ɗe ngonaa gollotooɗe, addantaa ɗum en ɓeydaade moƴƴinde jikkuuji mekanik. Ko zuum wazi, veydaare to- vee CaCO3 addantaa semmbe mekanik toowzo kadi mbaadi to- vee ina jogii darnde mawnde. Ndee toɓɓere kadi janngaama e golle Terzis e Laloui72 e Soghi e Al-Kabani45,73. Ngam ɓeydaade yuurnitaade jokkondire hakkunde mbaadi toɓo e doole mekanik, wiɗtooji MICP kuutortooɗi natal μCT ina wasiyee, ko ɗum huunde nde yalti e mbaadi ndeeɗoo wiɗto (ɗum woni, naatnude denndaangal mbaydiiji ceertuɗi e ɓuuɓri kalsiyum e bakteriiji ngam MICP mo alaa amoniak).
CaCO3 ina addana jokkondire kuuɓtodinɗe e ɗe ngonaa kuuɓtodinɗe e nder sammeeji safreteeɗi e (a) mbaydi AS e (b) mbaydi FS, acci kadi mbaydi ƴiye bakteriiji e dow ɓuuɓri ndii.
No hollirta e nate 14j-o e 15b nii, ina woodi filmo CaCO (e fawaade e wizto EDX, teemedere e kala huunde e nder filmo oo ko karbon 11 %, oksijen 46,62 % e kalsiyum 42,39 %, zum ina ɓadii no feewi teemedere CaCO e nate 16). Ndeeɗoo filma ina suddii kiristaaluuji vaterite e ɓuuɓri leydi, ina wallita e jogaade nuunɗal e nder njuɓɓudi leydi-sediment. Heɓde ooɗoo filmo yiytaa ko e sammeeji baɗaaɗi e mbaydi formaat.
Alluwal 2 ngal ina renndini semmbe dowri, njaaweeki vursugol vursugol ngol, e vursugol CaCO3 ngol bioinduced e nder leydi ndi vursugol mum woni e laabi MICP vursugol uree e ngol vursugol uree e nder wiztooji gadiizi zi e ndee zoo wizto. Wiɗtooji ko faati e reentaade henndu e nder sammeeji duuɗe MICP ina pamɗi. Meng e woɗɓe. wiztii vursugol henndu e vursugol henndu e nder sampleeji duuze vurze bonnude uree e MICP, tawa ina huutoroo vursugol lefol,13 tawi noon e nder ndee zoo wizto, vursugol duunde vursugol urea (kañum e vursugol uree) vursugol ngol vursaama e nder vursugol henndu, safraama e mbaydiiji nay ceertuzi e bakteriiji e.
No yiyraa nii, won wiztooji gadiizi zi njiyti ko heewi e kuutoragol ko ina tolnoo e 4 L/m213,41,74. Ina haani teskeede wonde tolnooji kuutoragol toowzi ina mbaawi waasde huutoreede e nder ladde nde to senngo faggudu sabu njovdiiji jowitiizi e vursugol ndiyam, vursugol e kuutoragol ndiyam keewɗam. Hakindo kuutoragol les ko wayi no 1,62-2 L/m2 kadi ina hevi semmbeeji dowri moƴƴiri no feewi haa 190 kPa e TDV ko ɓuri 25 m/s. E nder wizto jooni ngoo, duuze vurze moxxude e MICP bazeteezo e formaat tawa alaa ko ustata uree, kevii semmbeeji dowri toowzi, zi nanndi e zi keɓaa e laawol ustaare uree e nder njuuteendi kuutoragol gootol (ɗum woni, sampleeji kuutorteeɗi e MICP baɗaaɗo e formate tawa uree ina ustoo, ina mbaawi kadi jogaade nafoore safaching a no Meng et al., 13, Natal 13a) e tolnooji kuutoragol ɓurɗi toowde. Ina waawi kadi yiyeede wonde e tolno kuutoragol 2 L/m2, keval karbonaat kalsiyum ngam ustude vursugol henndu e njaaweeki henndu 25 m/s ko 2,25 % wonande MICP mo formaat mo alaa ko ustata, zum wonnoo ko 2,25 % e MICP mo alaa ko bonnata e mum, zum wonnoo ko 2,25 % e MICP mo alaa ko woni e mum so wonaa vursugol uree, zum ina ɓadii no feewi keewal CaCO3 (du CO4) e % treed ustaare uree e tolno kuutoragol gootol e njaaweeki henndu gootol (25 m/s).
Nii woni, ina waawi teskaade e ndeeɗoo alluwal wonde laawol gonngol e ustude ureeji ɗii fof e laawol gonngol e ustude ureeji ɗii fof ina mbaawi rokkude golle jaɓaaɗe no feewi to bannge reentaade dowri e TDV. Ko ɓuri seertude heen ko laawol ɓuuɓngol ngol alaa ko woni e mum so wonaa amoniak, ɗum noon ina famɗi batte mum e weeyo. Yanti heen, feere MICP baɗaande e formaat tawa alaa ko bonnata ɗum, nde ƴettaa e ndeeɗoo wiɗto, ina wayi no ɓuri moƴƴude e feere MICP baɗaande e asetaat tawa alaa ko bonnata ɗum. Hay so tawii Mohebbi e woɗɓe. janngii feere MICP baɗte asetaat tawa alaa ko ustata uree, wiɗto maɓɓe ina waɗi seedanteeje e dow ɗaŋe ɓutte9. Sabu toowgol vursugol ngol saabaade vursugol vursugol ngol e saraaji sampleeji duuze zi e vursugol ngol, zum addanta TDV les, vursugol henndu sammeeji duuze zi ina teskaa ina vuri feeñde e vursugol tovo ngo e njaaweeki gootol.