Winndannde ndee ina jeyaa e toɓɓere wiɗto « Moƴƴinde reentaade leɗɗe e ñawuuji mborosaaji », ƴeew binndanɗe 5 ɗee kala
Ko addata ñawu nguu, hono nekrosis leɗɗe funeeɓe, biyeteeɗo Sclerotinia sclerotiorum (Lib.) de Bary ina huutoroo peeje keewɗe ngam safrude leɗɗe jaɓɓotooɗe ceertuɗe. Ndeeɗoo wiɗto ina hollita huutoraade diamine L-ornithine, asid amin mo alaa ko woni e mum so wonaa poroteyiin, baawɗo ustude sintesis asideeji amin goɗɗi baɗɗi faayiida, ngam ɓeydude jaabawuuli molekulaaji, fisik e biokimikaaji Phaseolus vulgaris L. e mboros daneejo mo Pseudotioler saabii. Jarribooji baɗaaɗi e nder geese kollitii wonde L-ornithine ina haɗa no feewi mawnugol misel S. pyrenoidosa e mbaadi fawaande e doosgal. Yanti heen, ina waawi ustude no feewi tiiɗnaare mboros daneejo e nder ngonkaaji weeyo. Yanti heen, L-ornithine ina ustoo mawnugol lezze vurze moxxude ze, zum hollirii wonde vursugol L-ornithine ngol jarribaama ngol, wonaa fitotoksiik e lezze vurze moxxude ze. Yanti heen, L-ornitin ina ɓeyda baylagol mborosaaji ɗi ngonaa enzim (fenolikuuji e flavonoiduuji ɓuuɓɗi keewɗi) e mborosaaji enzim (katalaas (CAT), peroksidaas (POX), e polifenol oksidaas (PPO)), ina ɓeyda baylagol taƴe tati jokkondirɗe e mborosaaji, PGRvD, e PvSOAT, e PvSOAT). Yanti heen, e nder wiɗto siliko hollitii wonde ina woodi poroteyiin biyeteeɗo oksaloasetaat asetilhidrolaas (SsOAH) e nder geenom S. sclerotiorum, nannduɗo no feewi e poroteyiin oksaloasetaat asetilhidrolaas (SsOAH) mo Aspergillus spensilliHiOAH. (PlOAH) to bannge ƴeewndo golle, domenaaji keɓtinaaɗi, e topolooji. Ko ɓuri haawnaade heen, ɓeydugol L-ornitin e nder ɓuuɓri ɓuuɓri (PDB) ina usta no feewi baylagol taƴre SsOAH e nder misel S. sclerotiorum. Ko noon kadi, kuutoragol L-ornithine e nder eksooje ina usta no feewi baylagol taƴre SsOAH e nder miseluuji funeeɓe mooftaaɗi e leɗɗe safreteeɗe. E joofnirde, kuutoragol L-ornithine ina usta no feewi ɓuuɓri asid oksalik e nder leɗɗe PDB hakkundeeje e leɗɗe gonɗe e ñawu nguu. E joofnirde, L-ornithine ina jogii darnde mawnde e reentaade ngonka redox kam e ɓeydude jaabawol defansiyoŋ leɗɗe gonɗe e ñawu nguu. Njeñtudi wizto ngoo ina waawi wallitde e vamtaade peeje kese, baawze wonde fof, ngam haztude mboros oo e ustude batte mum e peewnugol beeli e gese gozze.
Moƴƴere ɓaleere, nde mboros nekrotrofik biyeteeɗo Sclerotinia sclerotiorum (Lib.) de Bary saabi, ko ñawu bonngu, ustoowo ngalu, ngu addanta peewnugol njuumri (Phaseolus vulgaris L.) e nder winndere ndee (Bolton et al., 2006). Sclerotinia sclerotiorum ina jeyaa e ñawbuuli leɗɗe ɓurɗi saɗtude haɓde e leydi, tawa ina waɗi geɗe jaajɗe ko ina tolnoo e 600 leɗɗe, ina waawi kadi ustude ƴiye jaɓɓotooɗe ɗee e mbaadi ndi alaa ko woni heen (Liang e Rollins, 2018). E nder ngonkaaji ɗi moƴƴaani, ina waɗa faɗo tiiɗngo e nguurndam mum, ina heddoo e ŋoŋɗi e nder dumunna juutɗo, ko wayi no mbaydiiji ɓaleeji, tiiɗɗi, nannduɗi e aawdi, biyeteeɗi ‘sclerotia’ e nder leydi walla ko wayi no mawnugol danewol, ɓuuɓngol e nder misel walla e nder ƴiye leɗɗe gonɗe e ñawu nguu (5.0). S. sclerotiorum ina waawi waɗde ɓuuɓri, ko ɗum addanta ɗum wuurde e nder gese gonɗe e ñawu nguu e nder dumunna juutɗo, kadi ina waawi kadi jogaade e nder ñawu nguu (Schwartz et al., 2005). Sklerosiya ina heewi ñamri, ina waawi jogaade e nder leydi ko juuti, ina waawi kadi wonde inokulaaji gadani ngam ñawbuuli garooji (Schwartz et al., 2005). E nder ngonkaaji moƴƴi, sklerotiiji ina njibina, ina peewna ƴiye gonɗe e weeyo, baawɗe saabaade denndaangal geɗe dow leydi e leɗɗe, haa arti noon e puɗi, ƴiye, walla ƴiye (Schwartz et al., 2005).
Sclerotinia sclerotiorum ina huutoroo peeje keewɗe ngam safrude leɗɗe jaɓɓotooɗe ɗum, tawa ina waɗi geɗe keewɗe baɗɗe faayiida gila e ɓuuɓri ƴiiƴam haa e ƴellitaare maale. E fuɗɗoode, S. sclerotiorum ina feewna ƴiye ɓutte (ina wiyee ascospores) ummoraade e mbaydiiji nannduɗi e mborosaaji biyeteeɗi apothecia, ɗi mbaɗta henndu, ɗi ƴellitoo, ɗi mbaɗta ƴiye ɗe njiyataa e dow ƴiye leɗɗe gonɗe e ñawu nguu (Bolton et al., 2006). Ndeen mboros oo ina yaltina asid oksalik, ko huunde bonnde, ngam haɓaade pH ɓalndu leɗɗe, ina addana ɗum ustaade enzim e ustude ƴiiƴam (Hegedus e Rimmer, 2005), e haɗde bursi oksidaaji leɗɗe jaɓɓotooɗe ɗee. Ndee feere asid ina leefna ɓalndu leɗɗe, ina addana ɗum nokku moƴƴo ngam golloraade no haanirta nii e no haanirta nii, tawa ina addana ñawu nguu foolde ɓalndu nduu, naata e nder ɓalndu jaɓɓotoondu nduu (Marciano et al., 1983). So S. sclerotiorum naatii e mum, ina yaltina CWDE keewɗe, ko wayi no poligalakturonaas e selulaas, ko ɗum addanta ɗum saabaade ɗum e nder ƴiye gonɗe e ñawu nguu, kadi ina addana ƴiye nekrosis. Yahrugol leɗɗe e matte hifal ina addana maale sifaaji mboros daneejo (Hegedus e Rimmer, 2005). E nder ɗuum, leɗɗe jaɓɓotooɗe ina nganndi mbaydiiji molekulaaji jokkondirɗi e pathogen (PAMPs) rewrude e jaɓɓotooɗe mbaydiiji (PRRs), ina njiyloo geɗe keewɗe baylotooɗe, baawɗe saabaade jaabawuuli defansiyoŋ.
Ko wonaa duuɓi capanɗe e golle ngam haɓaade ñawu nguu, ŋakkeende germplasm keewɗo doole ina heddii e nder be’i, hono no geɗe njulaagu goɗɗe nii, sabu reentaade, wuurde, e waawde huutoraade ñawu nguu. Ko ɗum waɗi njuɓɓudi ñawu nguu ina saɗti no feewi, ina ɗaɓɓi peeje kuuɓtodinɗe, keewɗe fannuuji, tawa ina jeyaa heen jokkondire hakkunde golle pinal, e ƴellitgol nguurndam, e mborosaaji kemikal (O’Sullivan et al., 2021). Ko reentaade kemikal e mboros daneejo ɓuri moƴƴude sabu ko mboros funeeɓe, so huutoraama no haanirta nii, e sahaa mo haani, ina waawi reentaade no feewi safaara ñawu nguu, ustude teddeendi ñawu nguu, ustude ŋakkeende nguura. Kono noon, huutoraade ko ɓuri heewde e tuugnaade e funeeɓe ina waawi addande ɗum feeñde e mbaydiiji S. sclerotiorum doolnuɗi, kadi ina addana ɗum en batte bonɗe e nguurndam ɗam alaa ɗo haaɗi, cellal leydi, e mbaydi ndiyam (Le Cointe e woɗɓe, 2016; Ceresini e woɗɓe, 2024). Ko ɗum waɗi, yiytude alteretuuji baawɗi bonnude weeyo wontii huunde ɓurnde himmude.
Poliamin (PAs), ko wayi no putresin, spermidin, spermin, e kadaverin, ina mbaawi wonde feere fotnde huutoreede ngam haɓaade ñawuuji leɗɗe gonɗe e leydi, tawa noon ina usta haa laaɓa walla ina usta huutoraade ñawbuuli kemikal bonɗi (Nehela et al., 2024; Yi20 et al., 2 ). E nder leɗɗe toowɗe, PA ina jeyaa e geɗe fisik keewɗe, ko wayi no, kono wonaa tan, feccere celule, ceertugol, e jaabawol e baasal abiyotik e biyotik (Killiny e Nehela, 2020). Eɗe mbaawi wonde antioksidaaji, mballita e ustude sifaaji oksijen kuutorteeɗi (ROS), jogaade homeostasis redoks (Nehela e Killiny, 2023), ustude taƴe jowitiiɗe e ndeenka (Romero e woɗɓe, 2018), yuɓɓinde laabi mbayliigu ceertuɗi (Nehela e Killiny, 20). Killiny, 2019), tabitinde reentaare keɓtinaande (SAR), e yuɓɓinde jokkondiral hakkunde leɗɗe e ñawbuuli (Nehela e Killiny, 2020; Asija e woɗɓe, 2022; Czerwoniec, 2022). Ina haani teskeede wonde laabi keertiiɗi e darnde PA e nder reentaade leɗɗe ina ceerti fawaade e sifaaji leɗɗe, e ñawbuuli, e ngonkaaji nokkuuji. PA ɓurɗo heewde e leɗɗe ko biyosintesis ummoraade e poliamin L-ornitin (Killiny e Nehela, 2020).
L-ornithine ina jogii geɗe keewɗe e nder mawnugol e ƴellitaare leɗɗe. Yeru, wiɗtooji ɓennuɗi kollitii wonde e nder maaro (Oryza sativa), ornitin ina waawi jokkondirde e mbayliigu azot (Liu e woɗɓe, 2018), e ƴellitaare maaro, e moƴƴere e uurngol (Lu e woɗɓe, 2020), e jaabawol ŋakkere ndiyam (Yang e woɗɓe, 2000). Yanti heen, kuutoragol L-ornithine e nder eksoojen ina ɓeyda no feewi muñal yooro e nder ƴiiƴam suukara (Beta vulgaris) (Hussein e woɗɓe, 2019) e ustude baasal lamɗam e nder tiggu (Allium Cepa) Rocha e woɗɓe, 2012). Darnde L-ornithine e nder reentaade stres abiyotik ina waawi tawa ko sabu mum jeyeede e mooftude proline e nder leɗɗe safreteeɗe. Yeru, taƴe jowitiiɗe e waylo-waylo prolin, ko wayi no taƴe ornitin delta aminotransferaas (delta-OAT) e taƴe prolin dehidrogenaas (ProDH1 e ProDH2), ko adii ɗuum, kolliraama wonde ina mbaawi jeyeede e reentaade Nicotiana benthamiana e Arabidopsis thaliana e Psee mo wonaa jaɓɓoowo Misoor, hitaande 2012). To bannge goɗɗo oo, ornitin dekarboksilaas (ODC) funeeɓe ina ɗaɓɓiree mawnugol ñawbuuli (Singh et al., 2020). Taggol ODC mo Fusarium oksisporum f. sp. lycopersici e laawol silsil taƴe (HIGS) ɓeydii no feewi reentaade leɗɗe tomateeji e mboros Fusarium (Singh et al., 2020). Kono tan, darnde potnde huutoreede e ornitin eksoojen e dow baasal biyotik ko wayi no fitopatogen en, janngaaka no feewi. Ko ɓuri teeŋtude, batte ornitin e reentaade ñawuuji e geɗe biyokimikaaji e fisik jokkondirɗe e mum, ina keddii no feewi ko ƴeewtaaka.
Faamde caɗeele S. sclerotiorum e nder leɗɗe ina waɗi nafoore ngam ƴellitde peeje moƴƴe ngam haɓaade ɗum. E nder ndeeɗoo wiɗto, min njiɗnoo ko anndude darnde potnde wonde e diamine L-ornithine e nder geɗe teeŋtuɗe ngam ɓeydude kattanɗe reentaade e reentaade leɗɗe leɗɗe e ñawu Sclerotinia sclerotiorum. Eɗen cikki wonde, gaagaa ɓeydude jaabawuuli difagol leɗɗe gonɗe e ñawu nguu, L-ornithine ina jogii kadi darnde mawnde e jogaade ngonka redox. Eɗen cikki batte L-ornithine potɗe heɓtaade ina njokkondiri e reentaade laabi reentaade antioksidaaji enzimatik e ɗi ngonaa enzimatik e jokkondire e geɗe pathogenicity/virulence funeeɓe e poroteyiinuuji jokkondirɗi. Ngolɗoo gollal ɗiɗmal L-ornithine ina addana ɗum wonde kanndidaa fotɗo wonde e peeje duumotooɗe ngam ustude batte mboros daneejo e ɓeydude reentaade gese leɗɗe keewɗe e ooɗoo ñawu mboros bonɗo. Njeñtudi wizto jooni ngoo ina waawi wallitde e vamtaare laabi kesi, baawzi wonde fof, ngam haztude mboros oo e ustude batte mum e peewnugol lezze.
E nder ndeeɗoo wiɗto, ko mbaydi njulaagu baawndi huutoreede, hono Giza 3 (Phaseolus vulgaris L. cv. Giza 3), huutoraa ko no huunde jarriborde. Aawdi cellundi ndii rokkaama e moƴƴere ko Departemaa wiɗtooji leɗɗe, Duɗal wiɗtooji ndema ladde (FCRI), Duɗal wiɗtooji ndema (ARC), Misra. Aawdiiji joy njibinaama e nder ɓulli palastik (njaajeendi nder mum 35 cm, luggiɗde mum 50 cm) keewndi leydi ndi S. sclerotiorum heɓi e nder ngonkaaji ɓuuɓɗi (25 ± 2 °C, nguleeki 75 ± 1%, 8 h annoore/16 h niɓɓere). Balɗe 7–10 caggal nde aawdi ndii (DPS), leɗɗe ɗee njuumtaama haa heddotoo tan ko leɗɗe ɗiɗi ɗe mawnugol mum en nanndi e leɗɗe tati timmuɗe e nder pot kala. Leɗɗe potɗe ɗee fof ina njuutee laawol gootol e nder yontereeji ɗiɗi, ina njuutee e lewru kala e tolno wasiyaaji wonande sifaa dottaaɗo oo.
Ngam feewnude 500 mg/L e ɓuuɓri L-ornitindiyamin (anndiraaɗo kadi asid (+)-(S)-2,5-diyaminopentanoik; Sigma-Aldrich, Darmstadt, Almaañ), 50 mg ina adii ɓuuɓneede e 100 mL ndiyam ɓuuɓɗam ɗam alaa ko bonnata. Ndeen ɓuuɓri ndii ɓuuɓnaama, huutoraa e jarribooji garooji ɗii. E tonngol, limtooji jeegom (6) limtooji L-ornitin (12,5, 25, 50, 75, 100, e 125 mg/L) ƴeewtaama e nder ƴiiƴam. Yanti heen, ndiyam ɓuuɓɗam ɗam alaa ko bonnata huutoraama ngam ƴeewde ko boni (Mock) e funeeɓe njulaagu “Rizolex-T” 50% e ɓuuɓri ɓuuɓndi (toklofos-metil 20% + tiram 30% huutoraade; ko no ƴeewndo moƴƴo. Funngo njulaagu « Rizolex-T » ƴeewtaama e nder geese (in vitro) e nder njuuteendi joy (2, 4, 6, 8 e 10 mg/L).
Sammbaaji ƴiye e ɓuuɓri njuumri keewndi kollitooji maale mboros daneejo (toɓɓere mboros : 10–30%) mooftaama e gese njulaagu. Hay so tawii ko vuri heewde e geze lezze vurze moxxude ze, ko sifaaji/ceertugol (ceertugol njulaagu Giza 3), gozze ze, haa teengti noon e geze kevaaze e luumooji nokkuuji zi, ko lezze ze nganndaaka. Kaɓirɗe gonɗe e ñawu nguu mooftaaɗe ɗee, ko adii fof ko disinfekteer e dow leydi e 0,5% e ɓuuɓri hipoklorit sodium fotde hojomaaji 3, caggal ɗuum loowaa laabi keewɗi e ndiyam ɓuuɓɗam steril, ɓuuɓnaa haa yoora e kaayitaaji filtirde steril ngam ittude ndiyam ɓurɗam heewde. Ndeen terɗe gonɗe e ñawu nguu taƴaama e pecce tokoose ummoraade e ƴiye hakkundeeje (hakkunde ƴiye celluɗe e ƴiye gonɗe e ñawu nguu), ɗe njuppaa e dow ɓuuɓri potato dextrose agar (PDA), ɗe njuppaa e nguleeki 25 ± 2 °C e nder balɗe 5 ngam ustude ɓuuɓri sklerotiya. Laawol tip mycelial kadi huutoraama ngam laaɓtinde mborosaaji ceertuɗi e pine jillondirɗe walla mborosaaji. Isolate funeeɓe laaɓtuɗo oo adii anndeede ko e sifaaji mum morfolooji pinal, caggal ɗuum ko S. sclerotiorum tuugnaade e sifaaji mikroskoop. E joofnirde, denndaangal isolates laaɓtuɗi ɗii ƴeewtaama ngam anndude so tawii ina mbaawi saabaade ñawu nguu e dow mbaydi mbaylaandi Giza 3 ngam hawrude e miijooji Koch.
Yanti heen, ɓuuɓri S. sclerotiorum ɓurndi heewde doole (ƴulɓe #3) ɓeydaama tabitineede tuugnaade e ƴeewndo gonngo e nder ɓalndu (ITS) no White et al., 1990 siforii nii ; Baturo-Ciesniewska e woɗɓe, 2017. E tonngol, isolaaji ɗii njuppaama e nder ɓuuɓri dekstroos potal (PDB) e ɓuuɓri 25 ± 2 °C fotde balɗe 5–7. Ndeen misel funeeɓe mooftaama, filtiraa e nder ɓuuɓri, loowaa laabi ɗiɗi e ndiyam ɓuuɓɗam, yoora e kaayitaaji filtirɗe ɓuuɓɗi. ADN genomik oo seertinaama e kuutoragol ''Kit Miniprep'' (Kuramae-Izioka, 1997; Atallah e woɗɓe, 2022, 2024). Ndeen nokku rDNA ITS oo ɓeydaama huutoraade mbaydi keeriindi ITS1/ITS4 (Baturo-Ciesniewska et al., 2017 ). Geɗe PCR laaɓtuɗe ɗee ngaddaama ngam ƴeewndaade (Kompañi Biyoteknoloji Pekin Aoke Dingsheng). Koolondiral ITS rDNA ko koolaaɗo kuuɓal ɗiɗi e kuutoragol feere jokkorgal Sanger. Ndeen jokkondire naamne mooftaaɗe ɗee njuurnitaama e dokke cakkitiiɗe e nder GenBank e nokku ngenndiijo toppitiiɗo humpitooji e karallaagal nguurndam (NCBI, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/) e kuutoragol lowre BLASTn. Koolondiral naamne ɗee nanndinaama e 20 mbaydiiji/isolatuuji S. sclerotiorum goɗɗi keɓtinaaɗi e dokke cakkitiiɗe e nder NCBI GenBank (Tablo ɓeydiiɗo S1) kuutortooɗo ClustalW e nder Paaspoor ƴeewndo taariindi ƴellitaare molekulaaji (MEGA-11; mbaydi 11) (Kumar et al., 20). Anndugol ƴellitaare waɗiraa ko huutoraade feere ɓurnde waawde huutoreede e mbaadi kuuɓtodinndi lomtingol nukleotiid mbayliigu sahaa (Nei e Kumar, 2000). Lekki ɓurki heewde log-likelihood hollitaama. Lekki adanki ngam njiylawu heuristik suɓaama e suɓaade lekki ɓurki heewde log-likelihood hakkunde lekki jokkondirki hoɗdiiɓe (NJ) (Kumar et al., 2024) e lekki ɓurki heewde parsimony (MP). Lekki NJ ki feewnaa ko e kuutoragol matriks distance pairwise hiisaama e kuutoragol mbaadi kuuɓtodinndi mbayliigu waktuuji (Nei e Kumar, 2000).
Kuutoragol L-ornitin e bakteriiji “Rizolex-T” ina anndaa e nder geese (in vitro) e feere diffusion agar. Laawol : Ƴettu limre fotnde e ɓuuɓri gonndi e L-ornithine (500 mg/L) e ɓuuɓnude ɗum no feewi e 10 ml ɓuuɓri PDA ngam feewnude ɓuuɓri ndi ɓuuɓri timmundi woni 12,5, 25, 50, 75, 100 e 125 mg/L, no mbaydiiji ɗii fof. Ko 5 njuuteendi funeeɓe “Rizolex-T” (2, 4, 6, 8 e 10 mg/L) e ndiyam ɓuuɓɗam steril kuutoraa ngam ƴeewndaade. Caggal nde medium oo tiiɗi, plug misel keso peewnaaɗo e pinal Sclerotinia sclerotiorum, njaajeendi mum ko 4 mm, waɗtaa e hakkunde ɓuuɓri Petri, pinal to 25±2°C haa misel oo suddii ɓuuɓri Petri toppitiindi ndii fof, caggal ɗuum mawnugol funeeɓe ngol winndaa. Hiisaade teemedere e reentaade mawnugol radiis S. sclerotiorum e huutoraade pottital 1 :
Fooyre ndee waɗiraa ko laabi ɗiɗi, tawi ko 6 njuuteendi nguurndam wonande kala fedde toppitiinde/jarribo e pottitte joy (leɗɗe ɗiɗi e kala pot) e kala njuuteendi nguurndam. Kala rewtinnde biyoloji ƴeewtaama laabi ɗiɗi (rewtinnde karallaagal ɗiɗi) ngam tabitinde laaɓal, hoolaare e ƴellitaare njeñtudi jarribo ngoo. Yanti heen, ƴeewndo reggondirde probit huutoraama ngam hiisaade feccere ɓurnde mawnude e ɓuuɓri gonndi e ɓuuɓri (IC50) e IC99 (Prentice, 1976).
Ngam ƴeewtaade mbaawka L-ornithine e nder ngonkaaji ɓuuɓɗi, jarribooji potɗi jokkondirde mbaɗaama. E tonngol, pottitte ɗee kebbinaama e leydi loope-sanngara sterilisaande (3:1) e ɓuuɓnaa e pinal S. sclerotiorum keso peewnaaɗo. Ko adii fof, isolate ɓurɗo waawde ɓuuɓde e S. sclerotiorum (isolat #3) ina rewnee e taƴde sklerotium gooto e feccere, waɗee e yeeso les e dow PDA, ɓuuɓnee e 25°C e nder niɓɓere duumiinde (24 h) fotde balɗe 4 ngam ustude mawnugol misel. Ndeen ɓuuɓri agar nayi njaajeendi 5 mm ƴettaa ko e ŋoral yeesowal, ɓuuɓnaa e 100 g ɓuuɓri alkamaari e ɓuuɓri maaro (1:1, v/v) e denndaangal ɓuuɓri ndii ɓuuɓnaama e 25 ± 2 °C e les ɓuuɓri 12 h annoore/12 h niɓɓere stimulate daysler ngam 5. Ko woni e nder ɓulli ɗii fof ina ɓuuɓna no feewi ngam tabitinde homogenité hade mum ɓeydeede leydi. Ndeen, 100 g njuumri koloñaal ina ɓeydee e kala pot ngam tabitinde ɓuuɓri pathogens. Pottitte gonɗe e ɓuuɓri ɗee ndiyam ngam ustude ɓuuɓri, mbaɗaa e nokkuuji ɓuuɓɗi fotde balɗe 7.
Ndeen aawdiiji joy e nder mbaydi Giza 3 ina njuutee e kala pot. Wonande pottitte baɗaaɗe e L-ornithine e fungicide Rizolex-T, aawdiiji sterilisaaɗi ɗii, adii softinde ɗum en ko waktuuji ɗiɗi e nder ɓuuɓri ndiyam, tawa ina waɗi IC99 timmuɗo fotde 250 mg/L e 50 mg/L, caggal ɗuum ina njuutee e henndu fotde waktu gooto. To bannge goɗɗo oo, aawdi ndii softinaama e ndiyam ɓuuɓɗam steril ngam ƴeewndaade ko boni. Caggal balze 10, hade ndiyam gadanal, 6uu6ol ngol 6uu6naama, 6uu6ol 2 laaɓngol tan heddotoo e nder pot kala. Yanti heen, ngam tabitinde mboros S. sclerotiorum, ƴiye leɗɗe be’i e daawal ƴellitaare gootal (balɗe 10) taƴaa e nokkuuji ɗiɗi ceertuɗi e kuutoragol scalpel sterilisé e ko ina tolnoo e 0,5 g e ɓuuɓri ƴiiƴam koloñaal ina waɗee e kala mboros, rewi heen ko ɓuuɓri toowndi e nder peeje ƴellitaare ñawu nguu fof. Leɗɗe toppitiiɗe ɗee noon ina njuumta kadi ko foti no (0,5 g) njuumri steril, ndi koloñaal alaa, waɗtaa e nder njuumri ndii, tawa ina jogaa e les ɓuuɓri toowndi ngam siimtude nokku oo ngam ƴellitaare ñawu nguu e tabitinde jokkondire hakkunde pelle safrooɓe.
Laawol safaara : Ɓoornugol ngol ina ɓuuɓnee e 500 ml ndiyam L-ornithine (250 mg/l) walla funeeɓe Rizolex-T (50 mg/l) tawa ina ɓuuɓna leydi ndii, caggal ɗuum safaara oo waɗee laabi tati e nder balɗe 10. Kontroluuji baɗaaɗi e plasebo ɗii, njuppaama e 500 ml ndiyam ɓuuɓɗam steril. Safaaraaji ɗii fof mbaɗaama e nder weeyo (25 ± 2°C, 75 ± 1% nguleeki weeyo, e fotoperiod 8 h annoore/16 h niɓɓere). Potti ɗii fof ina njuutee e yontere kala, ina njuutee e lewru kala e njuumri NPK (20-20-20, tawa ina waɗi 3,6% e sulfuur e mikroo-elemen TE; Zain Seeds, Misra) e nder njuuteendi 3–4 g/l e ɓuuɓri foliar fawaade e wasiyaaji peewnoowo oo e mbaydi keeriindi ndii. So wonaa tawa ko noon, leɗɗe mawɗe timmuɗe (leɗɗe 2 e 3 gila dow) mooftaama e kala mbaydi biyoloji e 72 h caggal safaara (hpt), homogenisee, poolaa, ndewa e -80 °C ngam ɓeydaade ƴeewndaade tawa ina waɗi, kono wonaa tan, in situ stres enoksidaasiyoŋ, kollirooje histokemikal histokemikal e antioksidaaji ɗi ngonaa enzimatik e baylagol taƴe.
Tiiɗnaare mboros oo ina ƴeewtee yontere kala balɗe 21 caggal nde mboros oo heɓi (dpi) e kuutoragol tolno 1–9 (Tablo ɓeydiiɗo S2) tuugiiɗo e tolno Petzoldt e Dickson (1996) mo Teran et al. (2006). E tonngol, ƴiye e calɗi leɗɗe be’i ƴeewtaama fuɗɗoraade e nokku ɗo ƴiye ɗee njippii ɗoo ngam rewindaade yahrugol leɗɗe ɗee e dow ƴiye hakkundeeje e ƴiye. Ndeen noon, woɗɗude mboros oo gila e nokku ɗo mboros oo woni ɗoo haa e nokku ɓurɗo woɗɗude e dow ɗaɗol ngol walla e caltal ngal, fotnoo ko ƴeewteede, tawa kadi ko 1–9 rokkaama tuugnaade e nokku ɗo mboros oo woni ɗoo, ɗo (1) holliri wonde alaa ko yiyata e nokku ɗo mboros oo woni ɗoo e (2–9) hollirii ɓeydagol seeɗa-seeɗa e mawneeki mboros oo noppnolong a/S Table S2). Ndeen tiiɗndam ñawu nguu waylaama e nder teemedere (100) e kuutoragol foormula 2 :
Yanti heen, nokku gonɗo les ɓuuɓri yahrude yeeso ñawu nguu (AUDPC) hiisaama e kuutoragol foormula (Shaner e Finney, 1977), mo ɓooyaani ko feewti e ɓuuɓri ɓaleeri (Chauhan et al., 2020) e kuutoragol pottital 3:
Ɗo Yi = tiiɗnaare ñawu nguu e sahaa ti, Yi+1 = tiiɗnaare ñawu nguu e sahaa garoowo ti+1, ti = waktu fotde adannde (e balɗe), ti+1 = waktu fotde garoowo (e balɗe), n = keewal toɓɓe waktuuji walla toɓɓe ƴeewndo. Parametruuji mawnugol lezze be’i ina heen tooweeki lezze (cm), limoore cazeele e lezze kala, e limoore baaze e lezze kala ina mbinndee yontere kala fotde balze 21 e nder denndaangal mbaydiiji biyoloji.
E nder kala replikaasiyoŋ biyoloji, seedanteeje leɗɗe (leɗɗe ɗiɗmere e tataɓere timmunde gila dow) mooftaama ñalnde 45 caggal safaara (balɗe 15 caggal safaara cakkitiiɗo). Kala rewre biyoloji ina waɗi pottitte joy (leɗɗe ɗiɗi e pot gooto). Fotde 500 mg e ƴiiƴam ɓuuɓɗam ɗam huutoraa ko ngam ittude pigment fotosintesis (kulorofil a, kulorofil b e karotenoid) tawa ina huutoroo 80% aseton e nguleeki 4 °C e nder niɓɓere. Caggal 24 h, vursugol ngol vursaama, vursugol ngol mooftaa ngam anndude vursugol kulorofil a, kulorofil b e karotenoid e nder kolorimetrik, tawa ina huutoroo spektorofotomeeter UV-160A (Shimadzu Corporation, Japon) fawaade e feere (Lichtebaring threebyor the9ce different by1 njuuteendi ɓoggi (A470, A646 e A663 nm). E joofnirde, ko woni e nder mbaydiiji fotosintesis ɗii hiisaama e kuutoragol fooruuji 4–6 ɗi Lichtenthaler (1987) sifotoo ɗii.
E 72 h caggal safaara (hpt), leɗɗe (leɗɗe ɗiɗmere e tataɓere timmunde ƴellitiiɗe gila dow) mooftaama e kala mbaydi biyoloji ngam ƴeewde nokkuuji histokimikaaji in situ peroksiid hidrojen (H2O2) e aniyon superoksiid (O2•−). Kala rewre biyoloji ina waɗi pottitte joy (leɗɗe ɗiɗi e pot gooto). Kala rewtinnde biyoloji ƴeewtaama e nder dumunna (rewtinnde karallaagal ɗiɗi) ngam tabitinde laaɓal, hoolaare e ƴellitaare feere ndee. H2O2 e O2•− peeñninaama e kuutoragol 0,1% 3,3′-diyaminobenzidin (DAB; Sigma-Aldrich, Darmstadt, Almaañ) walla tetrazolium nitroblue (NBT; Sigma-Aldrich, Darmstadt, Almaañ), kam en fof, rewrude e laabi ɗi al-P. (2004) e Aadama e woɗɓe. (1989) e waylooji tokoosi. Ngam localisation histochimique H2O2 in situ, leppi ɗii njuppaa e 0,1% DAB e nder tampon Tris 10 mM (pH 7,8) caggal ɗuum njuppaa e nguleeki suudu e nder annoore fotde 60 min. Leppi ɗii njuumtaama e nder 0,15% (v/v) TCA e nder 4:1 (v/v) etanol:kuloroform (Farmasiiji e kaɓirɗe safaara Al-Gomhoria, Kayhayɗi, Ejipt) caggal ɗuum njuppaa e annoore haa ɗi niɓɓiɗi. Ko noon kadi, valveeji ɗii njuppaa e weeyo tawa ina waɗi 10 mM tampon fosfaat potaasiyom (pH 7,8) ina waɗi 0,1 w/v % HBT ngam histokimikaaji O2•− e nokku mum. Leppi ɗii njuumtaama e nder annoore to nguleeki suudu fotde 20 min, caggal ɗuum njuumta no dow nii, caggal ɗuum njuumta haa toɓɓe daneeje/violet peeña. Tiiɗnaare mbaydi ɓaleeri (hono kolliroowo H2O2) walla bulo-violet (hono kolliroowo O2•−) keɓtinaaɗi ɗii ƴeewtaama e kuutoragol mbaydi Fiji e paaspoor peewnugol natal ImageJ (http://fiji.sc; heɓaama ñalnde 7 marse 2024).
Malondialdehiid (MDA; ko maande peroksidaasiyoŋ lipid) anndaa ko e feere Du e Bramlage (1992) e waylooji seeɗa. Haakooji ummoraade e kala rewtinnde biyoloji (haakooji ɗiɗmi e tataɓi timmuɗi ummoraade dow) mooftaama 72 h caggal safaara (hpt). Kala rewtinnde biyoloji ina waɗi pottitte joy (leɗɗe ɗiɗi e pot gooto). Kala rewtinnde biyoloji ƴeewtaama e nder dumunna (rewtinnde karallaagal ɗiɗi) ngam tabitinde laaɓal, hoolaare e ƴellitaare feere ndee. E tonngol, 0,5 g ƴiiƴam leɗɗe leydi huutoraa ngam ittude MDA e 20% asid trikloroasetik (TCA; MilliporeSigma, Burlington, MA, Amerik) tawa ina waɗi 0,01% hidroksitoluen butilaat (BHT; Sigma-Aldrich, St. Ndeen, ko woni e MDA e nder ƴiiƴam ɗam, anndaa ko e kolorimetrik, e pooɗondiral ɓuuɓol ngol e 532 e 600 nm e kuutoragol spektorofotomeeter UV-160A (Shimadzu Corporation, Japon) caggal ɗuum hollitaama e nmol g−1 FW.
Ngam yuurnitaade antioksidaaji ɗi ngonaa enzim e enzim, leɗɗe (leɗɗe ɗiɗmere e tataɓere timmunde ƴellitiiɗe gila dow) mooftaama e kala replikat biyoloji e 72 h caggal safaara (hpt). Kala rewre biyoloji ina waɗi pottitte joy (leɗɗe ɗiɗi e pot gooto). Kala seedantaagal biyoloji ƴeewtaama e nder laabi ɗiɗi (sampleeji ɗiɗi karallaagal). Baaji ɗiɗi ina njuutee e azot ndiyam, ina kuutoree no feewi ngam anndude antioksidaaji enzimatik e ɗi ngonaa enzim, asideeji amino keewɗi, keewal prolin, baylagol taƴe, e limto oksalaat.
Fenolikuuji ɓuuɓɗi ɗii fof peeñninaama e kuutoragol mbaydi Folin-Ciocalteu (Sigma-Aldrich, St. (1999). E tonngol, ko ina wona 0,1 g ƴiiƴam leɗɗe homogenized ƴettaa e 20 ml 80% metaan e nder niɓɓere fotde 24 h, ko heddii koo mooftaa caggal nde sentrifugaasiyoŋ waɗaa. 0,1 ml e nder ƴiiƴam ɗam, jillondiraa e 0,5 ml ƴiiƴam Folin-Ciocalteu (10%), ɓuuɓnaa fotde 30 s, ɗaccaa e niɓɓere fotde 5 min. Ndeen 0,5 ml 20% e ɓuuɓri karbonaat sodium (Na2CO3; Sosiyetee Al-Gomhoria, Kayhayɗi, Ejipt) ɓeydaama e kala tuuba, ɓuuɓnaa no feewi, ɓuuɓnaa e nguleeki suudu e nder niɓɓere fotde 1 h. Caggal nde ɓuuɓri ndii ɓuuɓnaa, ɓuuɓri ɓuuɓri ndii fotnoo ko 765 nm e kuutoragol ƴulɓe UV-160A (Shimadzu Corporation, Japon). Ko heewi e fenoluuji ɓuuɓɗi e nder ƴiiƴam sampleeji ɗii, anndaa ko e kuutoragol mbaydi kalibraasiyoŋ asid galik (Fisher Scientific, Hampton, NH, USA) e hollirde ko miligaramuuji asid galik fotde gramme teddeendi kesiri (mg GAE g-1 teddeendi kesiri).
Tolno flavonoid ɓuuɓɗo oo fof anndaa ko e feere Djeridane et al. (2006) e waylooji seeɗa. E tonngol, 0,3 ml e ɓuuɓri metaan dow ndii, jillondiraa e 0,3 ml ɓuuɓri 5% e ɓuuɓri aluminium (AlCl3; Fisher Scientific, Hampton, NH, USA), ɓuuɓnaa e semmbe, caggal ɗuum ɓuuɓnaa e nguleeki suudu fotde 5 min, caggal ɗuum ɓeydaa heen mssiuml10 (Farmaasiiji e kaɓirɗe safaara Al-Gomhoria, Kayhayɗi, Ejipt), ɓuuɓnaa no feewi, ɓuuɓnaa e nguleeki suudu fotde 30 min e nder niɓɓere. Caggal nde ɓuuɓri ndii ɓuuɓnaa, ɓuuɓri ɓuuɓri ndii fotnoo ko 430 nm e kuutoragol ƴulɓe UV-160A (Shimadzu Corporation, Japon). Hakindo flavonoiduuji ɓuuɓɗi e nder ƴiiƴam sampleeji ɗii, anndaa ko e kuutoragol mbaydi kalibraasiyoŋ rutin (TCI Amerik, Portland, OR, USA) caggal ɗuum hollitaama e miligaramuuji rutin fotde gramme teddeendi kesiri (mg RE g-1 teddeendi kesiri).
Hakindo asid amin mo alaa ko woni e mum e nder leɗɗe ɓiɗɓe leɗɗe, anndaa ko e kuutoragol mbaydi mbaylaandi (ninhidriin) (Thermo Scientific Chemicals, Waltham, MA, USA) tuugnaade e feere nde Yokoyama e Hiramatsu (2003) ciifi, nde Sun et al. (2006). E tonngol, 0,1 g ƴiiƴam leydi ƴettaa ko e tampon pH 5,4, 200 μL e ƴiiƴam ɗam ƴettaa e 200 μL ninhidrin (2%) e 200 μL piridin (10%; Spectrum Chemical, New Brunswick, NJ, USA), ɓuuɓnaa e ndiyam ɓuuɓɗam ngam ba3 fotnoo ko 580 nm e kuutoragol ƴulɓe UV-160A (Sosiyetee Shimadzu, Japon). To bannge goɗɗo oo, ko feere Bates tan anndiraa proline (Bates e woɗɓe, 1973). Proline ƴettaa ko e 3% asid sulfosalisilik (Thermo Scientific Chemicals, Waltham, MA, USA) caggal nde 0,5 ml e nder ƴiiƴam ɗam ƴettaa e 1 ml asid asetik glacial (Fisher Scientific, Hampton, NH, USA) e reagent ninhidriin co-assured to min9C e incu e 520 nm huutoraade spektorofotomeeter gooto hono no dow nii. Tolno asid amin e prolin mo alaa ko woni e mum e nder ƴiiƴam leɗɗe ɗee, anndaa ko e kuutoragol mbaydiiji kalibraasiyoŋ glisin e prolin (Sigma-Aldrich, St Louis, MO, USA), kam en fof, kolliraa ko mg/g teddeendi kesiri.
Ngam anndude golle enzimatik enzimuuji cemmbinɗi, ko ina tolnoo e 500 mg ƴiiƴam ɓuuɓɗam ƴettaa e 3 ml tampon Tris 50 mM (pH 7,8) ina waɗi 1 mM EDTA-Na2 (Sigma-Aldrich, St. Louis, MO, USA) e 7,5% . Louis, MO, Amerik), ɓuuɓnaa e 10 000 × g fotde 20 min e nder ɓuuɓri (4 °C), e ɓuuɓri (ƴettugol enzim ɓuuɓɗo) mooftaa (El-Nagar e woɗɓe, 2023; Osman e woɗɓe, 2023). Ndeen katalaas (CAT) rewnaama e 2 ml tampon fosfaat sodium 0,1 M (pH 6,5; Sigma-Aldrich, St. 2023; Usmaan e woɗɓe, 2023). Ko gollal enzim peroksidaas (POX) fawii ko e guaiakol, anndaa ko e feere Harrach et al. (2009). (2008) e waylooji tokoosi (El-Nagar e woɗɓe, 2023; Osman e woɗɓe, 2023) e golle enzimatik polifenol oksidaas (PPO) peeñninaama caggal nde 2,2 ml tampon fosfaat sodium 100 mM (pH μI kemikiya 6,0l), . Portland, Amerik) e 100 μl H2O2 12 mM. Laawol ngol waylaama seeɗa gila e (El-Nagar e woɗɓe, 2023; Osman e woɗɓe, 2023). Anndugol ngol waɗiraa ko caggal nde ngol waɗi 3 ml njuumri katekol (Thermo Scientific Chemicals, Waltham, MA, USA) (0,01 M) keso peewnaaɗo e nder tampon fosfaat 0,1 M (pH 6,0). Golle CAT peeñninaama e ƴeewtaade ɓuuɓri H2O2 e 240 nm (A240), golle POX peeñninaama e ƴeewndo ɓeydagol nguleeki to 436 nm (A436), golle PPO peeñninaama e winndude mbayliigaaji ɓuuɓol to 495 nm (A4095 a315) spektorofotomeeter (Shimadzu, Japon).
RT-PCR e sahaa goonga huutoraama ngam yiytude tolnooji binnditagol taƴe tati jowitiiɗe e antioksidaaji, ina heen katalaas peroksisomal (PvCAT1; limre jokkondire GenBank KF033307.1), dismutase superoksiid (PvSOD; limre jokkondire GenBank XM_06863955). Accession No. KY195009.1), e nder leɗɗe beeli (leɗɗe ɗiɗmere e tataɓere timmunde ummoraade dow) 72 h caggal safaara cakkitiiɗo oo. E tonngol, ARN oo seertinaama e kuutoragol kaɓirgal ƴettugol ARN Total Simply P (Cat. No. BSC52S1; BioFlux, Karallaagal Biori, Siin) e fawaade e porotokol peewnoowo oo. Ndeen, ADN oo sinndaa ko e TOP scriptTM cDNA Synthesis Kit fawaade e jamirooje peewnoowo oo. Koolondiral primeruuji taƴe tati gonɗe dow ɗee ina limtaa e alluwal ɓeydaari S3. PvActin-3 (limre jokkondire GenBank: XM_068616709.1) huutoraa ko no taƴre galle ndee nii, kadi baylagol taƴre ndee hiisaama e feere 2-ΔΔCT (Livak e Schmittgen, 2001). Kolliraama darnde aktin e les njiimaandi biyotik (jokkondiral ngal aldaa e nanondiral hakkunde leɗɗe keewɗe e mboros antraknos Colletotrichum lindemuthianum) e njiimaandi abiyotik (yooro, ɓuuɓri, nguleeki les) (Borges et al., 2012).
En mbaɗii e fuɗɗoode wiɗto yaajngo e nder siliko, e nder geenom (OAH) e nder S. sclerotiorum, e kuutoragol kuutorgal BLAST (BLASTp 2.15.0+) (Altschul e woɗɓe, 1997, 2005). E tonngol, min kuutoriima OAH ummoriiɗo e Aspergillus fijiensis CBS 313,89 (AfOAH; taksiid: 1191702; limoore jokkondire GenBank XP_040799428,1; 342 asid amino) e Penicillium lagena (PlOAH2; taksiid1Bank:99). XP_056833920.1; 316 asid amino) ko jokkondire naamne ngam kartal poroteyiin nannduɗo e S. sclerotiorum (taksiid: 5180). BLASTp waɗiraa ko e dokke ɓurɗe ɓooyde heɓde e geɗe S. sclerotiorum e nder GenBank e lowre enternet nokku toppitiiɗo humpitooji ko faati e karallaagal nguurndam (NCBI), hono http://www.
Yanti heen, taƴre OAH teskaande ummoraade e S. sclerotiorum (SsOAH) e ƴeewndo ƴellitaare e lekki filogenetik AfOAH ummoraade e A. fijiensis CBS 313.89 e PlOAH ummoraade e P. lagena, ƴettaa ko e kuutoragol feere ɓurnde waawde huutoreede e nder matriks MEGA11,211 moodel (Jones e woɗɓe, 1992). Lekki filogenetik kii hawraama e ƴeewndo keewngo jokkondire poroteyiin denndaangal taƴe OAH teskaaɗe (SsOAH) ummoraade e S. sclerotiorum e jokkondire naamne kuutortooɗe kuutorgal jokkondire tuugiiɗe e caɗeele (COBALT; e Agarwala, hitaande 2007). Yanti heen, jokkondire asid amin ɓurɗe moƴƴude e SsOAH ummoriiɗe e S. sclerotiorum ina njuɓɓinaa e jokkondire naamne (AfOAH e PlOAH) (Larkin et al., 2007) kuutortooɗe ClustalW (http://www.genome.jp/tools-bin/clustalw) Kuutorgal ESPript (mbaydi 3.0; lowre ndee).
Yanti heen, domenaaji wakilaaji gollorɗi teskaaɗi ɗii e nokkuuji desorɗe S. sclerotiorum SsOAH ɗii, ndartinaama e nder galleeji ceertuɗi e kuutoragol kuutorgal InterPro (https://www.ebi.ac.uk/interpro/) (Blum et al., 2021). E joofnirde, ƴeewndo mbaydiiji tati (3D) S. sclerotiorum SsOAH teskaaɗo oo waɗiraa ko e kuutoragol Motorde Anndinde Homoloji/Analoji Protein (Phyre2 serwer version 2.0; 2015) e ko laaɓti e kuutoragol lowre SWISS-MODEL (Biasini e woɗɓe, 2014). Ko teskaa e mbaydiiji tati ɗii (fotde PDB) njiytaa ko e nder jokkondire kuutoragol paaspoor UCSF-Chimera (mbaydi 1.15; https://www.cgl.ucsf.edu/chimera/ ) (Pettersen e woɗɓe, 2004).
PCR keewɗo e sahaa goonga huutoraa ngam anndude tolno binndol oksaloasetaat asetilhidrolaas (SsOAH; limoore jokkondire GenBank: XM_001590428.1) e nder miseluuji Sclerotinia sclerotiorum. E tonngol, S. sclerotiorum ina ɓuuɓna e nder ɓuuɓri ndi PDB ina waɗi, ina waɗee e nder ɓuuɓri ɓuuɓndi (model : I2400, Co. Caggal ɗuum, ƴiye ɗee njuurnitee ko e L-ornithine e fungicide Rizolex-T e ɓuuɓri IC50 timmundi (ko ina wona 40 e 3,2 mg/L) caggal ɗuum ɗe njuurnitee fotde 24 h goɗɗe e nder ngonkaaji gooti ɗii. Caggal nde ɓuuɓri ndii ɓuuɓnaa, pine ɗee njuppaa e 2500 rpm fotde 5 min, ko heddii koo (miselium funeeɓe) mooftaa ngam ƴeewndaade baylagol taƴe. Ko noon kadi, misel funeeɓe mooftaama e 0, 24, 48, 72, 96, e 120 h caggal nde mboros oo heɓi, ummoraade e leɗɗe mboros oo, ɗe mbaɗnoo ko mboros daneejo e misel cotton e dow ɓalndu mboros oo. RNA yaltinaama e misel funeeɓe, caggal ɗuum cDNA sinndaa no siforaa dow nii. Ko limtaa e nder alluwal ɓeydaari S3 ngal, ko jokkondire primeruuji SsOAH. SsActin (limre jokkondire GenBank: XM_001589919.1) huutoraa ko no taƴre galle nii, e baylagol taƴre gonnde e mum ndee hiisaama e kuutoragol feere 2-ΔΔCT (Livak e Schmittgen, 2001).
Asid oksalik anndaama e nder ɓuuɓri dekstroos potal (PDB) e sammeeji leɗɗe baɗɗi mboros biyeteeɗo Sclerotinia sclerotiorum e fawaade e feere Xu e Zhang (2000) e waylooji seeɗa. E tonngol, S. sclerotiorum isolates ina njuutee e ɓuuɓri gonndi e PDB, caggal ɗuum ina njuutee e ɓuuɓri ɓuuɓndi (model I2400, Co. Caggal nde ɓuuɓri ndii ɓuuɓtii, pinal funeeɓe ngal adii filtirde ko e kaayitaaji filtirɗe Whatman #1, caggal ɗuum filtiraa e 2500 rpm fotde 5 min ngam ittude misel heddii. Ko heddii koo mooftaa, resndaa e 4°C ngam ɓeydaade anndude keewal oksalaat. Ngam feewnude seedanteeje lezze, ko ina wona 0,1 g njuvvudi lezze ina vursa laabi tati e ndiyam vursam (2 ml kala). Ndeen seedanteeje ɗee njuppaama e 2500 rpm fotde 5 min, ko heddii koo filtiraa ko yoori e nder kaayitaaji filtirɗe Whatman No. 1, mooftaa ngam ɓeydaade ƴeewndaade.
Ngam ƴeewde keewal asid oksalik, ɓuuɓri gonndi e ɓuuɓri ndii feewnaama e nder tuuba ɓuuɓɗo gilaas e nder doggol ngol : 0,2 ml eɓɓoore (walla filtirde pinal PDB walla ɓuuɓri gonndi e asid oksalik), 0,11 ml ɓuuɓri bromofenol (BPB, 1 mM; Fisher Chemical, USA9fu, USA9h asid (H2SO4; Al-Gomhoria farmasiiji e kaɓirɗe safaara, Kayhayɗi, Ejipt) e 0,176 ml dikromat potaasiyom 100 mM (K2Cr2O7; kemikaaji TCI, Portland, OR, Amerik), caggal ɗuum ɓuuɓri ndii ɓuuɓnaa e nokku ɓuuɓɗo, e 4,8 ml ɓuuɓri ɓuuɓndi e nder ɓuuɓri ndiyam 60 °C. Caggal 10 min, njuumri ndii dartinaama e ɓeydude 0,5 ml ɓuuɓri sodium (NaOH; 0,75 M). Ko ɓuuɓol (A600) ɓuuɓol ngol fotnoo ko 600 nm e kuutoragol spektorofotomeeter UV-160 (Sosiyetee Shimadzu, Japon). PDB e ndiyam distillaaji kuutoraa ko ngam ƴeewde limgol filtoraade pinal e sampleeji leɗɗe, no mbaydiiji ɗii fof. Ko heewi e asid oksalik e nder filtoraaji pinal, kollitooji ko mikroo-garam asid oksalik e nder mililiter PDB (μg.mL−1), e nder ɓuuɓri leɗɗe, kolliraa ko mikroo-garam asid oksalik e kala gram teddeendi kesiri (μg.g−1 FW), kollitaama e kuutoragol kalibraasiyoŋ asid oksalik curvetham, Walific Walisher, MA, Amerik).
E nder wizto ngoo fof, jarribooji zi fof mbazaama e mbaadi ranndomaaji timmuzi (CRD) tawa ina waɗi 6 mbaydiiji biyoloji e kala safaara e pottitte joy e nder kala 100 000 mbuuzu (leɗze ɗiɗi e kala pot) so wonaa tawa ko noon wiyraa. Replikaaji biyoloji ɗii ƴeewtaama e nder duppiteeji ɗiɗi (replikaaji ɗiɗi karallaagal). Replikaaji karallaagal kuutoraa ko ngam ƴeewde ƴellitaare jarribo ngooto kono kuutoraaka e ƴeewndo limto ngam daɗndude replikaaji fenaande. Dowlaaji ɗii ƴeewtaama e limtooji e kuutoragol ƴeewndo mbayliigu (ANOVA) rewi heen ko ƴeewndo Tukey-Kramer ngoonga (HSD) (p ≤ 0.05). Wonande jarribooji in vitro, teddeendi IC50 e IC99 hiisaama e kuutoragol mbaadi probit e 95% hakkunde hoolaare hiisaama.
Ko ina tolnoo e isolaaji nay (4) mooftaama e nder gese soya ceertuɗe e nder guwerneer El Ghabiya, to leydi Ejipt. E dow mbaydi PDA, isolaaji ɗii fof ina peewna misel daneejo ɓuuɓɗo, jaawɗo waylude daneejo cotton (Natal 1A) caggal ɗuum beige walla ɓaleejo e daawal sklerotium. Sklerotisaaji ina keewi wonde denndaaɗi, ɓaleeji, ɓuuɓɗi walla ɓuuɓɗi, njuuteendi mum en ko 5,2 haa 7,7 mm, njaajeendi mum en ko 3,4 haa 5,3 mm (Natal 1B). Hay so tawii isolaaji nay peeñii mbaydi marginaal sklerotiiji e daande maayo pinal caggal balɗe 10–12 e nder 25 ± 2 °C (Natal 1A), limoore sklerotiiji e kala palaŋ ina seerti no feewi e nder majji (P < 0.001 isolaaji the3otia). 1,53 sklerotiya e kala lefol; Ko noon kadi, isol #3 ina waɗi asid oksalik e nder PDB ko ɓuri isolaaji goɗɗi ɗii (3,33 ± 0,49 μg.mL−1; Fig. 1D). Isolate #3 hollitii sifaaji morfolooji e mikroskoopuuji keewɗi e mboros biyeteeɗo Sclerotinia sclerotiorum. Yeru, e dow PDA, koloniiji isolate #3 ina mawni no feewi, ina mbaɗi daneeji (Natal 1A), ina mbaɗi beige walla salmon light yellow-brown, ina ɗaɓɓi balɗe 6-7 e nguleeki 25 ± 2°C ngam suddaade haa laaɓa dow ɓaleeri 9 cm njaajeendi. Tuugnaade e sifaaji morfolooji e mikroskoopuuji gonɗi dow ɗii, isolat #3 anndaa ko Sclerotinia sclerotiorum.
Natal 1. Sifaa e pathogenic S. sclerotiorum mo seerndaaka e gese leɗɗe keewɗe. (A) Mawnugol miseluuji S. sclerotiorum nay gonɗi e dow laylaytol PDA, (B) sklerosis e nder laylaytol S. sclerotiorum nay, (C) limoore sklerotiyaaji (e nder laylaytol kala), (D) ɓuuɓri asid oksalik e dow laylaytol PDB (μg.mL−1), e (E) sklerotiyaaji S. sclerotiorum gonɗi e dow laylaytol PDB (μg.mL.our). cultivar legume njulaagu ɓuuɓɗo Giza 3 e nder ngonkaaji ɓuuɓɗi. Nafooje ina kollita tolno ± SD e nder limtooji biyoloji joy (n = 5). Harfeere ceertunde ina hollita ceertugol maantinngol to bannge limtooji hakkunde safaaraaji (p < 0.05). (F–H) Maale mboros daneejo tippudi peeñii e dow ɗaɗi dow leydi e silikuuji, balɗe 10 caggal nde mboros o heɓi e isolate #3 (dpi). (I) Ƴeewndo ƴellitaare nokku gonɗo e nder ɓalndu (ITS) mo S. sclerotiorum isolate #3 waɗiraa ko e kuutoragol feere ɓurnde waawde, e nanndinde ɗum e 20 isolaaji/mbaydiiji tuugnorgal keɓtinaaɗi e lowre domen nokku ngenndiijo ngam humpitooji e karallaagal nguurndam (NCBI) (httbih.goniwww.m.). Limooje gonɗe dow laabi njuɓɓudi ɗii ina kollita njuuteendi diiwaan oo (%), limooje gonɗe les laabi njuɓɓudi ɗii ina kollita njuuteendi calɗi ɗii.
Yanti heen, ngam tabitinde pathogenic, isolates S. sclerotiorum nay keɓtinaaɗe kuutoraa ngam ustude mbaydi njulaagu Giza 3 e nder ngonkaaji ɓuuɓɗi, ko ɗum yahdi e ko Koch holliti (Natal 1E). Hay so tawii denndaangal isolateeji funeeɓe keɓaaɗi ɗii ko pathogenic, ina mbaawi saabaade mboros oo (cv. Giza 3), ina addana ɗum en maale mboros daneejo tippudi e denndaangal nokkuuji dow leydi (Natal 1F), haa teeŋti noon e dow ƴiye (Natal 1G) e pods (pod i3) e ko ɓuri heewde e 10 isolate aggressif e nder jarribooji ɗiɗi keertiiɗi. Isolate 3 ɓuri heewde ñawu nguu (%) e leɗɗe beeli (24,0 ± 4,0, 58,0 ± 2,0, e 76,7 ± 3,1 e balɗe 7, 14, e 21 caggal ñawu nguu; Natal 1F).
Anndinde S. sclerotiorum isolate #3 ɓurɗo waawde ɓuuɓde oo, ɓeydaama tabitineede e tuugnaade e ƴeewndo gonngo e nder ɓalndu (ITS) (Natal 1I). Njiylawu filogenetik hakkunde isolate #3 e isolate/strains 20 tuugnorgal hollirii nanndugol mawngol (>99%) hakkunde majji. Ina haani ciftinen wonde S. sclerotiorum #3 (533 bp) ina nanndi no feewi e S. sclerotiorum Ameriknaajo LPM36 mo Ameriknaajo oo seerti e aawdiiji njuumri (limre jokkondire GenBank MK896659.1; limoore jokkondire GenBank MK896659.1; 540 bp) e S OR206374.1; 548 bp), ko ɗum addanta ƴiye violet (Matthiola incana) ɓuuɓde, ɗe fof ina ndenndi ceertuɗe to dow denndiraagal (Natal 1I). Koolondiral kesal ngal waɗaama e lowre NCBI, inniraa ko « Sklerotinia sklerotiorum – isolate YN-25 » (limre jokkondire GenBank PV202792). Ina yiyee wonde isolate 3 ko isolate ɓurɗo waawde ɓuuɓde ; ko ɗum waɗi ooɗoo isolate suɓaama ngam janngeede e denndaangal jarribooji garooji ɗii.
Ko wiɗtaa e nder geese, ko golle antibakteriiji ɗe diyamin L-ornitin (Sigma-Aldrich, Darmstadt, Almaañ) e nder ɓuuɓri ceertundi (12,5, 25, 50, 75, 100 e 125 mg/L) e S. Ina teskaa wonde L-ornithine ina jogii batte cemmbinɗe bakteriiji, ina haɗa seeɗa-seeɗa mawnugol radiis hifaaji S. sclerotiorum e mbaadi fawaade e doosgal (Natal 2A, B). E nder njuuteendi ɓurndi toowde ƴeewndaande (125 mg/L), L-ornithine hollirii tolno ɓurɗo toowde e ustude mawnugol misel (99,62 ± 0,27%; Natal 2B), ko ɗum fotnoo e njuuteendi njulaagu Rizolex-T (toɓɓere ɓurnde toowde 99,49% the Natal 0.395 ; Natal 2B). (10 mg/L), ina hollita nafoore nanndunde heen.
Natal 2. Golle L-ornithine e nder ƴiiƴam ngam haɓaade mboros biyeteeɗo Sklerotinia sklerotiorum. (A) Njiylawu golle mborosaaji e nder mbaydiiji ceertuɗi L-ornitin e S. sclerotiorum e mboros njulaagu biyeteeɗo Rizolex-T (10 mg/L). (B, C) Hakindo ustaare (%) e mawnugol misel S. sclerotiorum caggal nde safaara oo safraa e ɓuuɓri ceertundi L-ornitin (12,5, 25, 50, 75, 100 e 125 mg/L) walla Rizolex-T (2, 4, 6, 8 e 10 mg/L). Nafooje ina kollita tolno ± SD e nder limtooji biyoloji joy (n = 5). Harfeere ceertunde ina hollita ceertugol limtooji hakkunde safaaraaji (p < 0.05). (D, E) Ƴeewndo reggondirde e mbaadi probit L-ornitin e Rizolex-T njulaagu, no mbaydiiji ɗii fof. Laral reggondirde moodel probit hollitaama ko laral bulowal tiiɗngal, e hakkunde hoolaare (95%) hollitaama ko laral boɗewal ŋeñɗi.
Yanti heen, wizto reggondirde probit wazaama, tawa kadi ko vursugol ngol hollitaama e alluwal 1 ngal e nate 2D,E. E tonngol, teddeendi njuuteendi jaɓaandi (y = 2,92x − 4,67) e limtooji maantinɗi jowitiiɗi heen (Cox & Snell R2 = 0,3709, Nagelkerke R2 = 0,4998 e p < 0,0001; Natal 2D) L-ornithine hollitii ɓeydagol njulaagu e S mboros biyeteeɗo Rizolex-T (y = 1,96x − 0,99, Cox e Snell R2 = 0,1242, Nagelkerke R2 = 0,1708 e p < 0,0001) (Taƴre 1).
Alluwal 1. Nafooje feccere ɓurnde mawnude e ɓuuɓri (IC50) e IC99 (mg/l) L-ornitin e ɓuuɓri njulaagu “Rizolex-T” e S. sclerotiorum.
Haa jooni, L-ornithine (250 mg/L) ina usta no feewi ƴellitaare e tiiɗnaare mboros daneejo e leɗɗe becce keewɗe safreteeɗe so renndinaama e leɗɗe ɗe S. sclerotiorum safraaka (kontrol; Natal 3A). E tonngol, hay so tawii noon teddeendi ñawu nguu e leɗɗe cafrorteeɗe ɗe safraaka ina ɓeydoo seeɗa seeɗa (52,67 ± 1,53, 83,21 ± 2,61, e 92,33 ± 3,06%), L-ornithine ina usta no feewi teddeendi ñawu nguu (%) e nder jarribo ngoo fof (8,51). 1,00, e 26,36 ± 3,07) e balɗe 7, 14, e 21 caggal safaara (dpt), no mbaydiiji ɗii fof (Natal 3A). Ko noon kadi, nde leɗɗe njuumri gonɗe e S. sclerotiorum ɗee njaltinaa e 250 mg/L L-ornithine, nokku gonɗo les ɓuuɓri gonndi e ñawu nguu (AUDPC) ustiima gila e 1274,33 ± 33,13 e nder ƴeewndo ngo safraaka ngoo, haa 281,03 ± 7,95 ko famɗi fof mg/0 Funngo Rizolex-T (183,61 ± 7,71; nate 3B). Ko noon kadi yiyraa e jarribo ɗiɗaɓo ngoo.
Fig. 3. Battane kuutoragol L-ornithine e nder eksoojen e ƴellitaare mboros daneejo mo Sclerotinia sclerotiorum saabi e nder ngonkaaji ɓuuɓɗi. (A) Kurkure yahrude yeeso ñawu nguu e mboros daneejo e mboros bonɗo caggal nde o safraa e 250 mg/L L-ornithine. (B) Nokku les ɓuuɓri yahrude yeeso ñawu nguu (AUDPC) e ɓuuɓri ɓaleeri ɓuuɓri ɓaleeri caggal nde safraa e L-ornithine. Nafooje ina kollita tolno ± SD e nder limtooji biyoloji joy (n = 5). Harfeere ceertunde ina hollita ceertugol maantinngol to bannge limtooji hakkunde safaaraaji (p < 0.05).
Kuutoragol eksoojen 250 mg/L L-ornithine ina ɓeyda seeɗa-seeɗa toowgol leɗɗe (Natal 4A), limoore caɗeele e leɗɗe kala (Natal 4B), e limoore leɗɗe e leɗɗe kala (Natal 4C) caggal balɗe 42. So tawii ko funeeɓe njulaagu Rizolex-T (50 mg/L) ɓuri waawde battinde e denndaangal paaraaji ñamri janngaaɗi ɗii, kuutoragol eksoojen 250 mg/L L-ornithine ina jogii batte ɗiɗmere ɓurɗe mawnude so yerondiraama e ƴeewndorɗe ɗe njiytaaka (Fig. 4A–C). To bannge goɗɗo oo, safaara L-ornitin alaa ko battini e mbaydi mbaylaandi (pigment fotosintetik) kulorofil a (Natal 4D) e kulorofil b (Natal 4E), kono ina ɓeyda seeɗa e mbaydi karotenoid (0,56 ± 0,03 mg2)r w4/g fr wt e mbaydi mbaylaandi (0,0.00). ƴeewndo moƴƴo (0,46 ± 0,02 mg/g fr wt; Fig. 4F). E nder ɗuum, ɗeeɗoo geɗe kollitii wonde L-ornithine wonaa fitotoksiik wonande leɗɗe safrooɓe, ina waawi kadi ustude mawnugol mum en.
Fig. 4. Battane kuutoragol L-ornitin eksoojen e sifaaji mawnugol e pigmentaaji fotosintetik leɗɗe beeli gonɗe e Sclerotinia sclerotiorum e nder ngonkaaji ɓuuɓɗi. (A) Toowgol leɗɗe (cm), (B) Limoore caɗeele e leɗɗe kala, (C) Limoore leɗɗe e leɗɗe kala, (D) Ko woni e kulorofil a (mg g-1 fr wt), (E) Ko woni e kulorofil b (mg g-1 fr wt), (F) Ko woni e nder karotenoid fof (mg g-1 fr). Nafooje ko tolno ± SD e nder limtooji biyoloji joy (n = 5). Harfeere ceertunde ina hollita ceertugol maantinngol to bannge limtooji hakkunde safaaraaji (p < 0.05).
Lokalisaasiyoŋ histokimikaaji e nder nokkuuji (ROS; hollirtee ko peroksiid hidrojen [H2O2]) e radikaluuji ɓuuɓɗi (hollittee ko aniyon superoksiid [O2•−]) hollitii wonde kuutoragol eksoojen L-ornitin (250 mg/L) ina usta no feewi mooftugol H22 (5.3.9). nmol.g−1 FW; Fig. 5A) e O2•− (32,69 ± 8,56 nmol.g−1 FW; Fig. 5B) so renndinaama e mooftugol leɗɗe ɗiɗi ɗe mboros oo safraaka (173,31 ± 12,06 e 149,35 ± 7,94 nmol mg/L e ɓuuɓri njulaagu Rizolex-T (170,12 ± 9,50 e 157,00 ± 7,81 nmol.g−1 fr wt, no mbaydiiji ɗii fof) e 72 h. Toɓɓe toowɗe H2O2 e O2•− mooftaaɗe e les hpt (Natal 5A, B). Ko noon kadi, ƴeewndo malondialdehiid (MDA) baɗaaɗo e TCA hollitii wonde leɗɗe beeli gonɗe e S. sclerotiorum ina moofta MDA ɓurɗo toowde (113,48 ± 10,02 nmol.g fr wt) e nder leɗɗe mum en (Natal 5C). Kono noon, huutoraade L-ornithine e nder eksoojen ina usta no feewi peroksidaasiyoŋ lipid no feewi no seedaa e ustaare MDA e nder leɗɗe safreteeɗe (33,08 ± 4,00 nmol.g fr wt).
Fig. 5. Battane kuutoragol L-ornithine eksoojenik e maandeeji mawɗi stres oksidaatik e peeje reentaare antioksidaatik ɗe ngonaa enzimatik e nder leɗɗe beeli gonɗe e S. sclerotiorum e 72 h caggal gonɗe e nder ngonkaaji ɓuuɓɗi. (A) Peroksiid hidrojen (H2O2; nmol g−1 FW) e 72 hpt, (B) aniyon superoksiid (O2•−; nmol g−1 FW) e 72 hpt, (C) malondialdehiid (MDA; nmol g−1 FW) e 72 hpt, (D) fenol g−1 FW fof ɓuuɓɗo (72 hpt) (E) keewal flavonoyiduuji ɓuuɓɗi (mg RE g−1 FW) e 72 hpt, (F) keewal asideeji aminooji ɓuuɓɗi (mg g−1 FW) e 72 hpt, e (G) keewal prolin (mg g−1 FW) e 72 hpt. Nafooje ina kollita tolno ± tolno tolno (moƴƴere ± SD) e nder 5 njuuteendi nguurndam (n = 5). Harfeere ceertunde ina hollita ceertugol maantinngol to bannge limtooji hakkunde safaaraaji (p < 0.05).