Usineeji simmeeji hono ɗi kolliraa ɗoo ɗii ko ɓuuɓɗi mawɗi e gaas karbonik ɓuuɓnoowo weeyo. Kono won e ɗeen mborosaaji ina mbaawi wayleede wonta sifaa petroŋ keso. Ooɗoo lamɗam ina waawi moofteede e kisal fotde duuɓi capanɗe walla ko ɓuri ɗum.
Ko ɗum daartol goɗngol e nder yeewtere ƴeewndotoonde karallaagal kesal e golle baawɗe leeltinde waylo-waylo weeyo, ustude batte mum, walla wallitde renndooji ɗii e haɓaade mbayliigu jaawngu.
Golle peeñninɗe gaas karbonik (CO2), gaasuuji keewɗi, ina mballita e nguleeki weeyo Leydi. Miijo ittude CO2 e weeyo e mooftude ɗum wonaa ko hesɗi. Kono ina saɗi waɗde, haa teeŋti noon so yimɓe ina mbaawi ɗum. Siistem keso ina safra caɗeele CO2 e mbaadi ngoɗndi seeɗa. Ina wayla gaas ɓuuɓnoowo weeyo oo e mbaadi kemikal, waɗta ɗum petroŋ.
Ñalnde 15 noowammbar, wiɗtooɓe ummoriiɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Massachusetts (MIT) to Cambridge, njaltinii njeñtudi mum en teskinndi e nder jaaynde wiyeteende Cell Reports Physical Science.
Siistem maɓɓe keso oo feccii ko e pecce ɗiɗi. Feccere adannde ndee ko waylude gaas karbonik ummoriiɗo e henndu, waɗta ɗum molekul biyeteeɗo formaat ngam feewnude nebam. Hono no gaas karbonik nii, formaat ina waɗi atom karbon gooto e atom oksijen ɗiɗi, kam e atom hidrojen gooto. Formate ina waɗi kadi geɗe goɗɗe keewɗe. Wiɗto keso ngoo huutoriima salte formate, ummoriiɗe e sodium walla potaasiyom.
Ko ɓuri heewde e jolɗe petroŋ ina kuutoroo hidrogen, gaas ɓuuɓɗo, ɗaɓɓoowo tuubaaji e tankiiji ɓuuɓɗi ngam nawde ɗum. Kono kadi, petroŋ ina waawi dogaade e formaat. Formate ina jogii semmbe nannduɗo e hidrogen, e wiyde Li Ju, ganndo kaɓirɗe gardinooɗo ƴellitgol mbaydi kesiri ndii. Formate ina jogii won e nafooje e hidrogen, Li Ju teskiima. Ko ɗum ɓuri sellude, tee ɗaɓɓaani desorɗe toowɗe.
Wiɗtooɓe to MIT mbaɗii ƴulɓe ngam ƴeewde formaat, mo ɓe peewnata e gaas karbonik. Ko adii fof, ɓe njillondira e ndiyam. Ndeen ɓuuɓri ndii ñamlaama e nder laylaytol fuku. E nder ɓuuɓri ndi, formaat ina yaltina elektoronik e nder mbaydi kemikal. Ɗeen elektoronikuuji ina njillondiri e elektoronik bonɗo mo ɓuuɓri ndii yahrata e elektoronik moƴƴo oo, ina timmina cirƴam kuuɓtodinɗam. Ɗeeɗoo elektoronikuuji ɓuuɓɗi – ko ɓuuɓol kuuraa – ina tawee fotde waktuuji 200 e nder jarribo ngoo.
Zhen Zhang, ganndo kaɓirɗe gollodiiɗo e Li to MIT, ina yaakorii wonde goomu makko ina waawi ƴellitde karallaagal kesal ngal e nder duuɓi sappo.
Goomu wiɗto MIT huutoriima feere kemikal ngam waylude gaas karbonik waɗta ɗum huunde tiiɗnde ngam peewnugol petroŋ. Ko adii fof, ɓe mbaɗti ɗum e ɓuuɓri alkali no feewi. Ɓe cuɓii ko hidroksiid sodium (NaOH), ko ɓuri anndeede e lye. Ɗum ina addana mbayliigu kemikal (reaction chimique) peewnoowo bikarbonaat sodium (NaHCO3), ɓurɗo anndeede e bikarbonaat.
Ndeen ɓe mberlii doole. Laana ndiwoowa kaa umminii mbaydi kemikal kesiri, ndi feccii kala atom oksijen e nder mooɓre soda, ndi acci sodium formate (NaCHO2). Siistem maɓɓe wayli fotde karbon gonɗo e CO2 oo fof — ko ɓuri 96 e nder teemedere — e nder ndeeɗoo lamɗam.
Semmbe potɗo ittude oksijen oo ina mooftaa e jokkondire kemikal format. Porofesoor Li teskiima wonde formaat ina waawi mooftude ndee semmbe fotde duuɓi capanɗe tawa ina waasa semmbe potɗo. Ndeen nde yaltina kuuraa so nde rewii e ɓuuɓri. So tawii kuuraa kuutorteeɗo ngam feewnude formaat ummorii ko e semmbe naange, henndu walla semmbe ndiyam, kuuraa mo ƴulɓe peewnirtee oo maa won semmbe laaɓɗo.
Ngam ɓeydude karallaagal kesal ngal, Lee wiyi “eɗen poti yiytude ngalu keewngu geɗe leydi (geologie) limtinɗe.” O janngii sifaa haayre wiyeteende basal alkali (AL-kuh-lye buh-SALT). So ɗiin kaaƴe njillondirii e ndiyam, mbaɗtata ko ɓuuɓri.
Farzan Kazemifar ko injenieer to duɗal jaaɓi haaɗtirde San Jose to Kaliforni. Wiɗtooji makko ɓuri teeŋtude ko e mooftude gaas karbonik e nder ɓulli salteeji les leydi. Ittugol gaas karbonik e weeyo ina saɗi gila ko ɓooyi, ɗum noon ina yaaji, o wiyi. So ina nafta waylude CO2 e geɗe kuutorteeɗe hono formate. Coodgu geɗel ngel ina waawi ustude coodgu peewnugol ngol.
Wiɗtooji keewɗi mbaɗaama ngam nanngude gaas karbonik e weeyo. Yeru, ko ɓooyaani koo, goomu annduɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Lehigh siftinii feere woɗnde ngam filtinde gaas karbonik e nder weeyo, waɗta ɗum soda. Pelle wiɗto goɗɗe ina moofta CO2 e nder kaaƴe keertiiɗe, ina mbaɗta ɗum karbon tiiɗɗo, baawɗo waɗteede caggal ɗuum etanol, woni nebam alkol. Ko ɓuri heewde e ɗeen eɓɓaaɗe ko tokoose, ɗe ngalaa tawo batte keewɗe e ustude tolnooji gaas karbonik toowɗo e nder weeyo.
Ngalɗoo natal ina hollita galle dognoowo gaas karbonik. Kaɓirgal hollirngal ɗoo ngal ina wayla gaas karbonik (molekule gonɗe e ɓuuɓol boɗewol e danewol) waɗta ɗum salte biyeteeɗe formaat (ɓulli daneeji, boɗeeji, daneeji e ɓaleeji). Ndeen lamɗam ina waawi huutoreede e nder laylaytol ngam feewnude kuuraa.
Kazemifar wiyi feere men ɓurnde moƴƴude ko “taƴde gaasuuji gaddooji seer ɗii ko adii.” Laawol gootol ngam waɗde ɗuum ko lomtinde petroŋ e semmbeeji kesi ko wayi no henndu walla naange. Ɗumɗoo ina jeyaa e ko annduɓe mbiyata « dekarbonisaasiyoŋ » . Kono o ɓeydi heen wonde dartinde mbayliigaaji weeyo maa ɗaɓɓu peeje keewɗe. Ngalɗoo karallaagal kesal ina haani ngam nanngude karbon e nokkuuji caɗtuɗi dekarbon, o wiyi. Ƴetten njulaagu njamndi e njulaagu simmeeji, ngam siftinde yeruuji ɗiɗi.
Goomu MIT ina yiytoo kadi nafoore e hawrude e karallaagal maɓɓe kesal e semmbe naange e henndu. Batteeji gaadanteeji ina mbaɗee ngam mooftude semmbe fotde jonte e sahaa gooto. Reende lewru e nder ndunngu walla ko ɓuri ɗum juutde ina ɗaɓɓi feere woɗnde. “E petroŋ formate,” Lee wiyi, a nattii jogaade hay desorɗe sahaa. “Ina waawi wonde yontaaji.”
Ina gasa tawa nde jalbataa no kaŋŋe nii, kono « miɗo waawi accude 200 ton... formaat e ɓiɓɓe am worɓe e rewɓe » , Lee wiyi « ko ndonu ».
Alkaline : Sifaa sifotooɗo huunde kemikal waɗnde iyon hidroksiid (OH-) e nder ɓuuɓri. Ɗeeɗoo kuutorɗe ina mbiyee kadi alkali (hono no asid nii) ina njogii pH ɓurɗo 7.
Aquifer : Ko kaaƴe baawɗe jogaade ɓulli ndiyam les leydi. Helmere ndee ina jogori huutoreede kadi e ɓulli les leydi.
Basalt : ko haayre ɓaleere ɓuuɓnde, heewnde ɓuuɓde no feewi (so wonaa tawa ɓuuɓol ɓuuɓngol ina acci heen poosuuji gaas mawɗi).
jokkondiral : (e nder kemikal) jokkondiral semi-duumingal hakkunde atom (walla pelle atom) e nder mooɓre. Ko doole guurɗe hakkunde atomji tawtoraaɗi ɗii mbaɗata ɗum. So jokkondire mbaɗii, atom en ina kuutoroo no yuɓɓo nii. Ngam seerndude atomuuji kuutorteeɗi ɗii, semmbe e mbaadi nguleeki walla lewñooji goɗɗi ina poti waɗeede e molekule ɗee.
Karbon : ko huunde kemikal woni ko woni e tagoore nguurndam kala e dow Leydi. Karbon ina woodi e mbaadi grafit e diyam. Ko huunde himmunde e kuuraa, kaaƴe dime, e petroŋ, ina waawi jokkondirde e hoore mum e nder kemikal ngam waɗde molekule keewɗe baɗɗe nafoore kemikal, biyoloji, e njulaagu. (E nder wiɗtooji weeyo) Helmere karbon ndee ina huutoree sahaa e sahaa fof ko famɗi fof e gaas karbonik ngam hollirde batte potɗe waɗeede e golle, geɗe, politik, walla peeje e nguleeki weeyo ko juuti.
Gaas karbonik : (walla CO2) ko gaas mo alaa colour, mo alaa uurngol, mo kullon fof peewnata so oksijen mo ɓe pofata oo hawri e nguura keewɗo karbon mo ɓe ñaamata. Gaas karbonik kadi ina yalta so geɗe nguurndam, haa arti noon e petroŋ ko wayi no petroŋ walla gaasuuji, ina ngulla. Gaas karbonik ko gaasuuji ɓuuɓɗi, ɓuuɓnooji nguleeki e nder weeyo Leydi. Leɗɗe ina mbaɗta gaas karbonik e oksijen rewrude e fotosintesis, ina kuutoroo ngalɗoo laawol ngam waɗde nguura mum en.
Simen : ko jokkere enɗam huutorteende ngam jokkondirde geɗe ɗiɗi, addana ɗum tiiɗde haa wonta huunde tiiɗnde, walla jokkere enɗam tiiɗnde huutorteende ngam jokkondirde geɗe ɗiɗi. (Konstruction) Ko huunde ɓuuɓnde, huutorteende ngam haɓɓude ceene walla kaaƴe ɓutte ngam waɗde beton. Simen ina heewi waɗeede ko no ɓuuɓri nii. Kono so nde ɓuuɓtii, nde wonta ɓuuɓri ɓuuɓndi, nde tiiɗata so nde yoorii.
Kimikal : Ko huunde nde atomji ɗiɗi walla ko ɓuri ɗum kawri (jokkondiri) e nder njuuteendi e mbaydi tabitndi. Yeru, ndiyam ko huunde kemikal, ko atomji ɗiɗi hidrogen jokkondirɗi e atom oksijen gooto. Foormula kemikal maggal ko H2O. “Kimiiya” ina waawi kadi huutoreede no sifaa ngam siftinde sifaaji huunde nde ummorii ko e jokkondire ceertuɗe hakkunde denndaangal mbaydiiji ceertuɗi.
Jokkondiral kemikal : Doole njiylotooɗe hakkunde atom en, ɗe semmbe mum en ina addana geɗe jokkondirɗe ɗee golloraade no yuɓɓo nii. Won e attractions ina ŋakki, won heen ina tiiɗi. Jokkondiral fof ina nanndi e jokkondirde atom en e renndinde (walla etaade renndude) elektoronik.
Reaksiyoŋ kemikal : Ko laawol baɗngol yuɓɓinde molekule walla mbaydiiji huunde tawa wonaa waylude mbaadi mum (yeru, gila e huunde tiiɗnde haa e gaas).
Kimiiya : fannu ganndal jannguɗo ko faati e mbaydiiji, mbaydiiji, sifaaji, e jokkondiral geɗe. Annduɓe ina kuutoroo ngal ganndal ngam janngude geɗe ɗe nganndaaka, ngam ƴellitde geɗe nafooje e nder keewal, walla ngam tafde e sosde geɗe kese nafooje. (de mbaydiiji kemikal) Kemikal kadi ko foormula mbaydi, no ɗum feewnirtee, walla won e sifaaji mum. Yimɓe gollotooɓe e ngalɗoo fannu, mbiyetee ko kemikeeɓe. (e nder gannde renndo) mbaawka yimɓe gollondirde, nanondirde, e weltinde koye mum en.
Waylo-waylo weeyo : Waylo-waylo maantinngo, juutngo e weeyo Leydi. Ɗum ina waawi waɗde e tagoodi walla e golle aadee, haa arti noon e ɓuuɓnude geɗe nguura e ɓuuɓnude laddeeji.
Dekarbonisaasiyoŋ : ko waylude anniya woɗɗitaade karallaagal, golle, e jolngooji semmbeeji baɗɗi gaasuuji gaddooji seer, ko wayi no gaas karbonik e metan, e nder weeyo. Faandaare ndee ko ustude gaasuuji karbonik baɗooji waylo-waylo weeyo.
Laana ndiwoowa : ko dogdu doole kuuraa, ko heewi ko ummoraade e dille tagopeeje ɗe doole mum en mbaylaaki, ɗe mbiyetee ko elektoronik.
Elektron : ko ɓuuɓol gonngol e mbaydi mbaylaandi, keewngol taartude nokku yaajɗo atom ; ko kañum kadi woni joloowo kuuraa e nder geɗe tiiɗɗe.
Injineer: Ko neɗɗo kuutortooɗo ganndal e hiisa ngam safrude caɗeele. So tawii ko gollal, konngol injenieer ngol firti ko peewnugol kaɓirgal, kaɓirɗe, walla peeje ngam safrude caɗeele walla haajuuji ɗi keɓaaka.
Etanol : Ko alkol, ina wiyee kadi alkol etilik, ko ɗum woni sabaabu njaram alkol ko wayi no biir, diine, e alkol. Ina huutoree kadi ngam ɓuuɓnude e ɓuuɓnude (yeru, ina heewi jillondirde e bensiin).
Filter: (n.) Huunde nde won e geɗe njalta, goɗɗe njalta, fawaade e mawneeki mum en walla sifaaji goɗɗi. (v.) Laawol suɓaade won e geɗe tuugiiɗe e sifaaji ko wayi no mawneeki, teddeendi, njamndi ekn (e nder fisik) Ekran, laylaytol, walla laral huunde nde mooftata annoore walla lewru woɗndu walla suɓaade haɗata won e geɗe mum yahde.
Formate : Helmere huuɓtodinnde wonande salte walla estereeji asid formik, woni sifaa oksidaa asid ɓuuɓɗo. (Ester ko huunde nde karbon waɗata e lomtinande atomji hidrojen won e asideeji e won e sifaaji pelle organik. Fatuuji keewɗi e nebbam keewɗam ko estereeji asideeji ɓuuɓɗi keɓtinaaɗi e tago.)
Nebam : Kala nebam, ko wayi no kuuraa, petroŋ (nebam ɓuuɓɗam), walla gaasuuji tawaaɗi, peeñɗi e nder duuɓi miliyoŋaaji miliyoŋaaji e nder Leydi, ummoraade e heddiiɓe e bakteriiji, leɗɗe, walla daabaaji.
Fuel : Kala huunde yaltinnde semmbe e nder mbaydi kemikal walla nukliyeer jokkondirndi. Nebam ɗam (kuuraa, gaasuuji, e nebam) ko nebam keewɗam yaltinoowo semmbe e nder mbaydiiji kemikal so ina ɓuuɓna (ko ɓuri heewde haa ɗo ɓuuɓnata).
Fuel cell : Ko kaɓirgal waylude semmbe kemikal e semmbe kuuraa. Ko ɓuri heewde e nebam ko hidrogen, ko ɗum tan woni ko ustata ɗum ko ɓuuɓri ndiyam.
Geology : Sifaa sifotooɗo kala ko yowitii e tagofeere Leydi, geɗe mum, daartol mum, e geɗe baɗeteeɗe e dow mayre. Yimɓe gollotooɓe e ngalɗoo fannu mbiyetee ko annduɓe leydi (geologistes).
Wulngo aduna : ɓeydagol seeɗa-seeɗa nguleeki weeyo Leydi sabu batte nguleeki weeyo. Batte ɗee ina ngadda ɓeydagol nguleeki weeyo, gaasuuji karbonik, kulorofluorokarbon, e gaasuuji goɗɗi e nder weeyo, tawi ko heewi e majji ko golle aadee njaltinta ɗum en.
Hidrojen : ko huunde ɓurnde leeɓde e winndere ndee. Ko ɗum gaas, alaa ko woni e mum, alaa ko uurnata, ina ɓuuɓna no feewi. Ko ɗum huunde e petroŋ keewɗo, e ƴiiƴam, e kemikaaji baɗooji ƴiiƴam guurɗam. Ina waɗi proton (nukleer) e elektoronik taarotooɗo ɗum.
Innovation: (v. to innovate; adj. to innovate) Njuɓɓudi walla moƴƴitingol miijo, golle, walla geɗe gonɗe ngam waɗde ɗum ko hesɗi, ko ɓuri laaɓtude, ko ɓuri moƴƴude, walla ko ɓuri nafoore.
Lye : Innde huuɓtodinnde wonande ɓuuɓri hidroksiid sodium (NaOH). Lye ina heewi jillondirde e nebam leɗɗe walla e geɗe daabaaji e geɗe goɗɗe ngam waɗde saabunde bar.
Ganndo ko faati e geɗe : ko wiɗtoowo jannguɗo jokkondire hakkunde mbaydi atom e molekul huunde e sifaaji mum fof. Annduɓe kaɓirɗe ina mbaawi ƴellitde kaɓirɗe kese walla ƴeewtaade kaɓirɗe goodɗe ɗee. Hiisaade sifaaji huunde fof, ko wayi no teddeendi, semmbe, e nokku ɓuuɓɗo, ina waawi wallude innjiniyankooɓe e wiɗtooɓe woɗɓe suɓaade geɗe ɓurɗe moƴƴude ngam huutoraade ɗum en e kuutorɗe kese.
Molekul : Ko fedde atomji ɗi ngalaa semmbe, tawa ina lomtoo ko ɓuri famɗude e mbaydi kemikal. Molekule ina mbaawi wonde sifaa atom gooto walla sifaaji atom ceertuɗi. Yeru, oksijen gonɗo e henndu ina waɗi atomji oksijen ɗiɗi (O2), ndiyam ina waɗi atomji ɗiɗi hidrojen e atom oksijen gooto (H2O).
Pollutant : Ko huunde ɓuuɓnde, ko wayi no henndu, ndiyam, yimɓe, walla nguura. Won e pollugol ko kemikal, ko wayi no ñawbuuli. Pollution goɗɗo ina waawi wonde radiyee, ina jeyaa heen nguleeki ɓurtuki walla annoore. Hay huɗo e kullon ladde ngoɗkon ina mbaawi siforeede no mbaydi biofouling nii.
Potent : Sifaa gonɗo e huunde tiiɗnde no feewi walla doole (hono gertooɗe, tooke, safaara, walla asid).
Hesɗitinaaɗo : Sifaa jowitiiɗo e ngalu ngu waawi lomtaade haa abada (hono ndiyam, leɗɗe daneeje, lewru, e henndu). Ɗumɗoo ina luurdi e ngalu ngu hesɗitinaaka, ngu alaa ko waawi heen, ngu waawataa ustaade no feewi. Ngalu ngu hesɗitinaaka ina jeyaa heen petroŋ (e petroŋ goɗɗo) walla geɗe e miniraaji ɗi keewaani.