Karallaagal kesal belngal ina addana ɗaɗi ɓuuɓɗi ɗii ɓeydaade huutoreede. 1449240174198-2′);});
Injiniyankooɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Rice ina mbaɗta monoksiid karbonik e asid asetik (kemikal kuutorteeɗo no feewi, rokkata vinegar ɗaɗi tiiɗɗi) rewrude e reaktoor katalitik jokkondirɗo, baawɗo huutoraade no moƴƴi kuuraa keso ngam feewnude geɗe laaɓtuɗe no feewi .
Laawol elektoro-kimiyaagal e nder laboratuwaar innjiniyankooɓe kemikal e biomolekulaaji to Duɗal Innjiniyaaruuji Brown to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Rice, safrii caɗeele eɓɓooje ɓennuɗe ngam ustude monoksiid karbonik (CO) e asid asetik. Ɗee geɗe ina ɗaɓɓi geɗe ɓeydooje ngam laaɓtinde geɗel ngel.
Reaktor mo alaa ko bonnata e weeyo ina huutoroo njamndi kuuɓtodinndi nanometre ngam wonde katalis mawɗo e elektorolit tiiɗɗo keeriiɗo.
E nder waktuuji 150 golle laboratuwaar jokkondirɗe, keewal asid asetik e nder ɓuuɓri ndiyam ndi ngalɗoo kaɓirgal feewnata, ina tolnoo e 2%. Laɓɓingol feccere asid ndee ina tolnoo e 98%, ko ɗum ɓuri moƴƴude e feccere asid nde jarribooji gadani ɗii mbaɗata ngam waylude monoksiid karbonik e petroŋ ndiyam.
Asid asetik ina huutoree ngam hisnude e nder safaara wondude e vinegar e ñameele goɗɗe. Huutortee ko no solde ngam tinndi, pentiir e coftal ɓalli ; e nder peewnugol asetaat viniil, asetaat viniil woni ko adii kolaaɗe daneeje gaadoraaɗe.
Laawol Rice ngol tuugii ko e reaktoor to laboratuwaar Wang, ina feewna asid formik ummoraade e gaas karbonik (CO2). Ndeeɗoo wiɗto waɗii tuugnorgal teeŋtungal wonande Wang (toɗɗaaɗo ko ɓooyaani koo e Packard Fellow), keɓɗo dokkal ngal Fedde Ngenndiije Dentuɗe (NSF) rokki ɗum miliyoŋaaji ɗiɗi dolaar ngam jokkude ƴeewde no gaasuuji gaddooji seer ɗii mbaɗtirtee petroŋ ndiyam.
Wang wiyi : “eɗen ɓeyda geɗe amen gila e huunde kemikal karbon gootol, hono asid formik, haa e huunde kemikal karbon ɗiɗi, ko ɗum ɓuri saɗtude.” “Yimɓe ina peewna asid asetik e nder elektorolit ndiyam, kono haa jooni ina njogii golle ɗe moƴƴaani e geɗe ɗee ko Caɗeele seerndude elektorolit.”
Senftle ɓeydi heen : « Ko goonga, asid asetik heewi sinndeede ko e CO walla CO2 ». “Ko ɗum woni toɓɓere ndee : eɗen njuppa gaasuuji ɗi njiɗ-ɗen ustude ɗii, eɗen mbaɗta ɗum geɗe nafooje.”
Koolondiral laaɓtungal waɗaama hakkunde katalis njamndi e elektorolit tiiɗɗo, elektorolit tiiɗɗo oo ƴettaa e reaktoor asid formik. Wang wiyi : “heen sahaaji njamndi ina waɗa kemikaaji e laabi ɗiɗi ceertuɗi.” "Ina waawi ustude monoksiid karbonik e asid asetik e alkol. Min mbaɗii kuutorgal baawngal jogaade yeeso baawɗo jogaade jokkondire karbon-karbon, e geɗe karbon-karbon Jokkondiral ngal ina addana asid asetik wonaa geɗe goɗɗe."
Senftle e ekipaaji mum mbaydi hiisiwal mballitii e laaɓtinde mbaadi kuuɓtodinndi ndii. O wiyi : "Eɗen mbaawi hollirde sifaa ŋeñɗi e dow kuuɓtodinɗo, ko ɓuri heewde e ŋorol ngol ko ŋorol. Nokkuuji edge ɓurɗi heewde ina mballita e taƴde jokkondiral potngal e sahaa potɗo.”
Senftler wiyi eɓɓaande ndee ko hollirde moƴƴere no miijo e jarribo poti jokkondirde. O wiyi : “gila e jokkondire geɗe e nder reaktoor haa e mekanisme to bannge atomik, ɗum ko yeru moƴƴo e toɓɓe keewɗe e nder ganndal.” “Ɗum ina yahdi e tiitoonde nanoteknoloji molekulaaji, ina hollita no mbaawirten yaajtinde ɗum e kaɓirɗe aduna goonga.”
Wang wiyi wonde ko adii fof e ƴellitde njuɓɓudi njuɓɓudi ndii ko ɓeydude darnde njuɓɓudi ndii e ɓeydude ustude semmbeeji potɗi huutoreede ngam golle ɗee.
Ko janngooɓe duɗal jaaɓi haaɗtirde Rice, biyeteeɗo Zhu Peng, Liu Chunyan e Xia Chuan, wiɗtiyanke caggal doktoraa, woni neɗɗo mawɗo kalfinaaɗo ɓataake oo.
Oɗon mbaawi hoolaade wonde rewindaade men maa ƴeewndo no feewi kala ko neldaa, maa ƴettu peeje no haanirta nii. Miijo maa ina tiiɗi e amen no feewi.
Adres imeel maa huutortee tan ko ngam anndude keɓoowo oo nelduɗo imeel oo. Alaa adres maa walla adres keɓoowo oo, kuutorteeɗo e huunde woɗnde. Kabaaruuji ɗi naatnu-ɗaa ɗii maa peeñ e iimeel maa, kono Phys.org jogaaki ɗi e kala mbaadi.
Neldu kesooji yontere kala e/walla ñalnde kala e kees maa. Aɗa waawi ittude abonmaaji maa kala sahaa, min meeɗaa renndinde humpitooji maa e yimɓe woɗɓe.
Oo lowre huutortoo ko cookiiji ngam wallitde naatgol, ƴeewtaade kuutoragol maa e sarwisaaji amen e rokkude geɗe goɗɗe. So a huutoriima lowre amen, aɗa hollita wonde a janngii e a faamii kuule amen sirlu e sarɗiiji kuutoragol.